Hankkeet

Startupeilla tarkoitetaan yleensä nuoria, voimakkaan kasvuhakuisia yrityksiä, joiden tarkoituksena on kehittää ja tuoda markkinoille uusia, innovatiivisia tuotteita tai palveluita. Startupeilla on potentiaalia olla merkittäviä innovaatioiden kehittäjiä, työpaikkojen luojia, elinkeinoelämän uudistajia ja taloudellisen kasvun ajureita.
Suomesta on viime vuosina noussut merkittäviä startup-yrityksiä, ja maahan on saatu paljon startupien kasvurahaa. Lapissa startup-toiminta on kuitenkin ollut vähäistä. Tarve kasvuhakuisten ja kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten tukemiselle on tuotu esiin mm. useissa maakunnan kehittämislinjauksissa.
Startupien tavoitteena on voimakas kasvu. Tämän onnistuminen edellyttää tukipalveluiden, osaamisen ja rahoituksen saatavuutta sillä alueella, josta ne ponnistavat. Käsillä oleva hanke vastaa tähän tarpeeseen perustamalla Rovaniemelle ja Kemi-Tornioon monialaisen  startupyrityshautomon sekä käynnistämällä alueellisen startup-ekosysteemin toiminnan. Hankkeen kohderyhmänä ovat korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset, kunnat, niiden kehittämisyhtiöt sekä osittain myös pk-yritykset. Välillisiä kohderyhmiä ovat lappilaiset uutta, innovatiivista ja kasvuun tähtäävää yritystoimintaa suunnittelevat ihmiset ja tiimit, joilla ei ole ytunnusta tai toimivaa yritystä, erityisesti hankepartnerioppilaitosten työikäiset opiskelijat.
Startup-hautomoiden ideana on tarjota yritysidean kehittäjille tukea esim. liiketoimintamallin kehittämiseen, idean toimivuuden arviointiin, rahoitukseen saamiseen ja yrittäjävalmiuksiin. Hankkeessa perustettava, Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa sekä verkossa toimiva startuphautomo on monialainen ja sen läpileikkaavina teemoina ovat vihreä siirtymä ja digitalisaatio.
Startup-ekosysteemi on alueellinen yhteistyöverkosto, joka tukee startupien syntymistä sekä kehittymistä. Sen ytimessä ovat yrittäjyydestä kiinnostuneet ihmiset ja innovaattorit sekä jo perustetut startup-yritykset. Ekosysteemin kuuluu lisäksi muita yrityksiä, korkeakouluja,
oppija tutkimuslaitoksia, yritysten tuki- ja kehittämispalveluita, rahoittajia, sijoittajia sekä alueellisia päättäjiä. Toimivalle startup-ekosysteemille tyypillistä on toimijoiden keskinäinen yhteistyö, avoimuus ja luottamus, tiedon ja osaamisen jakaminen sekä epäonnistumisen näkeminen uutena mahdollisuutena. Tällaisessa ekosysteemissä on saatavilla asiantuntemusta, tukea, mentorointia ja rahoitusta, jotka tukevat startupien kehittymistä.
Hankkeessa käynnistettävä Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueella toimiva startupekosysteemi suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa niin, että siinä eri taustaisten, eri toimialoilta tulevien ihmisten yhteistyö ja verkottuminen luovat lisäarvoa sekä yrittäjiksi aikoville että alueen olemassa oleville yrityksille.
Lapin toimintaympäristö asettaa haasteita startup-yrittäjyydelle. Lapissa on pitkät välimatkat, suuri määrä pieniä yrityksiä ja pienehkö väkiluku. Maakunnan startup-kulttuuri on vähäistä ja yksityinen pääomarahoitus niukkaa. Maakunnan haasteiden – ja mahdollisuuksien – vuoksi hanke käynnistyy tarpeiden ja toimintaympäristön analyysillä ja vastaavien alueiden startuptoiminnan benchmarkkauksella. Näiden avulla luodaan alustava konsepti startuphautomon ja -ekosysteemin toiminnasta. Konsepti on pohjana hautomon ja ekosysteemin kohdeja sidosryhmien kanssa tehtävälle yhteiskehittämiselle, jossa luodaan hautomon ja ekosysteemin toimintamalli. Ekosysteemiyhteistyötä ja hautomotoimintaa kehitetään sidosryhmien kanssa pilotoimalla. Hautomon ja ekosysteemin tunnettuutta rakennetaan hankkeessa pitkäjänteisesti.
Yksi hankkeen tavoitteista on myös houkutella alueelle yksityistä pääomaa ja sijoittajia. Lisäksi hankkeessa käynnistetään esisiemenrahasto, joka tukee startup-yrittäjiksi pyrkiviä opiskelijoita.
Startup-kulttuurin ja -ekosysteemin luominen on pitkäjänteistä työtä. Hankkeen tarkoituksena on luoda vakaa pohja Lapin startup-kulttuurin kehittymiselle. Tätä varten hankkeessa painotetaan startup-ekosysteemin ja hautomotoiminnan vakiinnuttamista ja toiminnan jatkumista  ilman ulkopuolista rahoitusta.
Hankkeen tuloksena startup-yrittäjyyden edellytykset Lapissa paranevat. Pitemmällä aikavälillä hanke tukee Lapin elinkeinotoiminnan uudistumista ja elinvoimaisuutta maakunnan osaamisvahvuuksien ja erityispiirteiden pohjalta. Hanke lisää Lapin veto- ja pitovoimaa: yrittäjyyden edellytyksiä tukevat toimet sekä vahva startup-ekosysteemi ehkäisevät osaajien poismuuttoa sekä houkuttelevat alueelle uutta luovasta yrittäjyydestä kiinnostuneita ihmisiä, yrityksiä ja rahoittajia. Hanke vahvistaa Lapin innovaatio- ja yrittäjyyskulttuuria hyödyntäen pohjoisen ympäristön ja arktisen liiketoiminnan sekä kaksoissiirtymän tuomat kasvumahdollisuudet.

Kemin Digipolis Oy on mukana RISE eli Resilient Innovation Ecosystem for EU Value Chains projektissa. Projektin tavoitteena on tukea kestävien innovaatioekosysteemien rakentamista ja vahvistamista sekä auttaa investointihankkeiden tunnistamisessa ensisijaisesti matalasti kehittyneillä Euroopan unionin alueilla. RISE projekti on täysimääräisesti Euroopan unionin rahoittama. Rahoitus tulee Euroopan unionin EDRF rahaston I3 eli Interregional Innovation Investment Instrument rahoitusohjelmasta. Rahoitusohjelman tarkoituksena on tukea Euroopan unionin alueiden Älykkään erikoistumisen (S3) tavoitteita. RISE tukee omalta osaltaan Lapin alueen Älykkään erikoistumisen tavoitteita. Projektin aikana tullaan pilotoimaan rahoitusmallien yhdistämismallia projektin aikana valikoituviin yrityksiin, joilla on investointitarpeita kahdella projektiin osallistuvalla alueella alueella, Severozapadenin alueella Bulgariassa ja Lapin alueella Suomessa. RISE projekti tukee osaltaan Euroopan unionin vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää. Tärkeä kohderyhmä projektissa ovat pienet ja keskisuuret (SME) yritykset. Projektin päävastuullinen toteuttaja ja koordinaattori on Cleantech Bulgaria ja Kemin Digipolis Oy vastaa projektin työpaketista, jossa muun muassa luodaan rahoitusmallien yhdistelmämallipilotti Lapin ja Severozapadenin alueille.

Kemin Digipolis Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä toteuttama hanke keskittyy biohiilen tuotannon ja synteettisten polttoaineiden valmistuksen potentiaalin selvittämiseen Lapissa, samalla tuoden esille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Projektin tavoitteena on tukea kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillintää, luoden samalla uusia mahdollisuuksia Lapin alueelle. Biohiilen ja synteettisten polttoaineiden tuotanto on keskeistä Lapin kestävän kehityksen näkökulmasta, ja Kemin Digipolis Oy on vahva toimija näiden mahdollisuuksien selvittämisessä alueella. Luonnonvarakeskus (Luke) toimii asiantuntevana kumppanina luonnonvarojen tehokkaan ja kestävän käytön tutkimuksessa.

Biohiilen monipuoliset käyttökohteet teollisuudessa, maataloudessa ja viherrakentamisessa mahdollistavat merkittävän kaupallisen toiminnan kehittymisen Lapissa, missä biomassaa on runsaasti. Hankkeessa tutkitaan myös synteettisten polttoaineiden tuotantoa Lapissa, hyödyntäen alueen uusiutuvia energialähteitä ja raskasta teollisuutta. Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen teollisuus- ja kuntatoimijat, pk-yritykset, liikenne- ja logistiikka-alan sekä energia-alan yritykset. Tulokset tarjoavat päätöksentekijöille tietoa biohiilen ja synteettisten polttoaineiden tuotannosta ja käytöstä, edistäen alueen kestävää kehitystä. Tavoitteena on tukea Lapin vihreää siirtymää, parantaa alueen energiaomavaraisuutta ja lisätä tietoa biomassojen riittävyydestä ja kestävästä hyödyntämisestä.

Digipolis ja Kiertotalouskeskus yhdessä Mo I Ranassa, Norjassa sijaitsevan kumppaninsa Kunnskapsparken Helgelandin (KPH) kanssa toteuttaa NPA-valmisteluprojektin “CircUpscale” kootakseen projektikonsortion ja valmistellakseen täyden mittakaavan NPA-hanketta teollisen kiertotalouden edistämiseksi pohjoisella periferialla ja arktisella alueella. Tämä CircUpscale NPA Preparatory -projekti pyrkii kehittämään pohjoiselle ja reuna-alueelle erityisen sopivaa lähestymistapaa edistämään siirtymistä kierto- ja resurssitehokkaaseen talouteen, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Yksi keskeisistä temaattisista kysymyksistä tulee olemaan kiertotalousaloitteiden ja pilottien skaalaus: miten NPA-alueella voidaan edistää skaalautumista ja miten NPA-alueen sisällä tehdään tehokasta yhteistyötä sen suhteen. CircUpscale-projekti sisältää sidosryhmien kartoituksen ja kumppanihaun. Lisäksi kerätään tietoa nykyisistä teollisen kiertotalouden toimijoista ja
toiminnoista sekä kumppanikohtaisista tarpeista alueen toimijoiden vahvuuksien sekä kehitettävien heikkouksien tunnistamiseksi.

Hankkeella haetaan ratkaisua pk-yritysten kestävän kasvun haasteisiin. Hankeen suunnittelussa on käytetty ELY:n rahoittaman Pk-kasvu hankkeen tuloksia. Pk-kasvu hankkeessa toteutettiin kasvukysely/kasvukartoitus, jolla selvitettiin Kemin, Keminmaan ja Simon alueen yritysten kasvukyvykkyyttä, kasvuhalukkuutta ja niihin vaikuttavia seikkoja. Hankkeen tuloksena saatiin toimialakohtaiset yhteenvedot, joiden perusteella voitiin suunnitella tulevia
kasvua tukevia toimia alueen yrityksille. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty aktiivista keskustelua Kemin, Keminmaan ja Simon kuntien välillä.
Pk-kasvu hankkeen välittömät vaikutukset liittyvät tiedon saantiin yrityskentältä. Hankkeella saatiin aikaan kokonaiskuva palveluista, joita yrityksille on julkisten toimijoiden kautta saatavilla. Tuloksilla voidaan suunnitella ja kohdentaa paremmin tulevia toimenpiteitä ja parhaassa tapauksessa välttää päällekkäisiä toimenpiteitä. Hankkeen haastattelujen tuloksena saatiin toimialakohtainen tilannekuva alueen yrityksiltä, joskin osallistuneita yrityksiä oli
yritysten kokonaismäärään nähden vähän.

Hankkeen tavoitteena on saada yrityksiin osaamista ja kykyä kehittää toimintaansa niin, että nykyisiin ja tuleviin toimintaympäristön muutoksiin pystytään reagoimaan kestävällä tavalla. Kestävyyttä tarkastellaan ja kehitetään yritystasolla sosiaalisten, ympäristöllisten ja taloudellisten näkökulmien kautta. Äkillinen rakennemuutos ja muut toimintaympäristön kriisit (korona ja energia) korostuvat hankkeen tavoitteissa ja niin edelleen toimenpiteissä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Kemin, Keminmaan ja Simon pk- ja mikroyritykset, jotka ovat kärsineet/ovat muutospaineen alla, johtuen alueen äkillisestä rakennemuutoksesta, sekä korona- ja energiakriisistä. Toimialat joille hanke pääosin suuntautuu ovat logistiikka, palvelut, metsäala ja teollisuuspalvelut. Hankeen kohderyhmänä on kuitenkin kokonaisuutena em. alueen kaikki mikro- ja pk-yritykset.
Meri-Lapin kestävä kasvu -hankkeen nettisivu

Kolmivuotisen hankkeen tavoite on kaksiosainen: tuetaan Stora Enson johtamaa prosessia saada uusia yrityksiä Veitsiluodon tehdasalueelle ja toisaalta houkutellaan uusia yrityksiä Kemi – Keminmaa – Simon vetovoimaisille alueille. Painopiste on pk-yrityksissä myös palveluihin, kauppaan ja matkailuun. Hanke tehdään yhteistyössä toimijoiden kanssa alueellista yhteistyöverkostoa hyödyntäen. Stora Enso lahjoittaa hankkeeseen 200 000 €.

Kemin Teknologiakylä 3.0 on uusi askel Meri-Lapin tietointensiivisten palveluyritysten toimintaympäristön kehittämisen sarjassa. Kemin Teknologiakylä yrityspuistona, kampuksena ja kehittämisen keskittymänä on oleellisen tärkeä kasvumoottori Meri-Lapin alueella sekä laajemminkin koko maakunnassa bio- ja kiertotalouden sekä kaivostoiminnan kasvavassa klusterissa. Kemi – Keminmaa - Simo –aluetta koskevassa äkillisen rakennemuutoksen -ohjelmassa keskeinen lähtökohta on luoda kasvua alueella olemassa olevien yritysten lähtökohdista, sekä uusien yritysten sijoittuminen alueelle.

Teknologiakylä-konseptia ei ole uudistettu pitkään aikaan. Kemi, ja koko Meri-Lappi on keskellä negatiivista ja positiivista äkillistä rakennemuutosta, Pohjois-Ruotsin vihreän siirtymän teollisuusloikan välittömässä läheisyydessä. Tässä tilanteessa teknologiakylä on entistä kriittisempi elinvoimatekijä.

Kemin Teknologiakylä 3.0 -hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa.

Hankkeessa toteutettavien kyselyiden, haastattelujen ja työpajojen avulla kartoitetaan olemassa olevien toimijoiden tarpeita ja toiveita liiketoiminnan kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Hankkeen toimenpiteet tarjoavat mahdollisuuden kartoittaa, kehittää ja löytää uusia alueen toimijoille suunnattuja palveluja kiertotalouden ja digitalisaation tuomat liiketoimintapotentiaalit huomioon ottaen.

Hankkeessa korostuu prosessi, jonka lopputuloksena syntyy Kemin Teknologiakylän kehittämissuunnitelma. Prosessin etenemisestä tiedotetaan hankkeen alussa laaditun viestintäsuunnitelman mukaisesti. Palveluja kehitetään yhteistyön, vertaisoppimisen ja uusien lähestymistapojen avulla. Päämääränä on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvattaminen, sekä yritysten tarpeeseen soveltuvan työvoiman saatavuuden edistäminen kehittämällä menetelmiä kysynnän ja tarjonnan kohtaantohaasteiden ratkaisuiksi.

Vedyn mahdollisuudet Kemille – hankkeen tavoitteena on kuvata vetytalouteen siirtymisen mahdollisuuksia sekä aikataulua Meri-Lapin näkökulmasta. Hankkeella varmistetaan alueen yritysten oikein mitoitettu ja aikataulutettu panostus vetytalouden liiketoimintamahdollisuuksiin. Lisäksi halutaan turvata alueen yritysten valmiudet olla mukana ja jopa edelläkävijöinä energiatalouden murroksessa. Hankkeella tarjotaan Meri Lapin toimijoille tietopohjaa vetytalouteen, siihen liittyviin investointeihin sekä kansainvälisiin lähialueilla toteutettaviin vetytaloushankkeisiin. Hankkeella halutaan koota alueen pkyritykset hyödyntämään vetytalouden mahdollisuuksia sekä selvittää yritysten yhteistyömahdollisuuksia vetytalouteen liittyen.

Kumppanuuden tavoitteena on saada aikaan yhteisiä teollisuusinvestointeja, kuten esim. laajan mittakaavan pilotit, alueiden väliset teknologiakeskittymät ja muut alueiden väliset projektit. Pitkällä aikavälillä maakuntien teollisuutta palvelevan pk-sektorin kilpailukyky globaalissa kilpailussa paranee ja alueiden vetovoima lisääntyy. Lyhyellä aikavälillä kartoitetaan tällä hetkellä kaivannaisklusterissa mukana olevat ja mahdolliset potentiaaliset yritykset sekä relevantit sidosryhmät, aktivoidaan yrityksiä osallistumaan kumppanuuteen ja sitä kautta saadaan yrityksiä mukaan investointiprojekteihin.

Hankkeen avulla vahvistetaan Suomen teollisen kiertotalouden kestävää kasvua ja innovaatiotoimintaa. Hankkeessa kootaan alueellisia ja kansallisia voimavaroja ja osaamista kehittäviä kumppanuuksia kansalliseksi osaamisalustaksi uusien teollisen kiertotalouden liiketoiminnan lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi sekä teollisen kiertotalouden osaamisen kehittämiseksi ja levittämiseksi koko Suomen alueella osana koronaepidemian jälkeisiä elvytystoimia.
Hanke vahvistaa jo olemassa olevia kumppanuuksia ekoteollisuuspuistoalueilla sekä luo uusia yhteyksiä yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden (korkeakoulujen) välille.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on toteuttanut vuoden 2018 - 2019 aikana esiselvityksen Kemin sellutehtaan uudistamisesta. Kemin tehdas on Metsä Group konsernin vanhin. Esiselvityksessä Metsä Fibre tutki erityisesti puuraaka-aineen saatavuutta sekä Kemin teollisen infrastruktuurin ja logististen yhteyksien kehitysmahdollisuuksia. Uusi ja isompi biotuotetehdas tehdas mahdollistaisi liiketaloudellisen ekosysteemin kehittämisen Kemissä samaan tapaan kuin Äänekosken biotuotetehtaalla. Metsä Fibre rakensi Äänekoskelle maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotetehtaan, mikä tuottaa sellun lisäksi resurssitehokkaasti bioenergiaa ja useita uudenlaisia biomateriaaleja.

Esiselvityksen johtopäätöksenä on päätetty käynnistää uuden biotuotetehtaan suunnittelu. Uuden tehtaan kapasiteetti, puun käyttö ja työllisyysvaikutus olisi selvästi nykyistä suurempia.

Uudella biotuotetehtaalla on mittavat ja erityisen myönteiset taloudelliset vaikutukset koko Meri- Lapin talousalueelle erityisesti Kemin kaupungin alueelle. Biotuotetehdas asettaa myös erilaisia valmiuksia koko talousalueen alihankintayrityksille (erityisesti pk- ja mikroyritykset) sekä julkiselle sektorille (. Kemin kaupunki, eri oppilaitokset, TE-palvelut).

Suurhankeen toteutuessa Kemin kaupunki haluaa yhdessä samaan kaupunkikonserniin kuuluvan elinkeinojen kehitysyhtiön Kemin Digipolis Oy:n ja paikallisen Ammattiopisto Lappian kanssa parantaa Kemin kaupungin, koulutusorganisaatioiden sekä paikallisen elinkeinoelämän (erityisesti pk- ja mikroyritykset) alueellisia valmiuksia hankkeeseen varautumisessa. Hankkeen läpileikkaavana teema hankkeen hakijan kannalta on ekologisuus ja kestävyys. Talousalueella toimiva suurteollisuus on alallaan maailman huippuja bio- ja kierotaloudessa. Nyt Kemin kaupunki haluaa ihmisten jokapäiväisessä elämässä profiloitua julkisen sektorin toimijana edelläkävijänä resurssiviisaudessa ja kestävissä ekologissa tavoitteissaan.

Hankkeen suunnitellut tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet ja tavoitellut tulokset ovat seuraavat:
1. Hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset –selvittäminen
2. Talousalueen julkisen sektorin toiminnan valmiusasteen nosto investointiprojektin käynnistyessä
3. Osaavan työvoiman saatavuus- ja koulutustarpeiden selvitys koskien investointiprojektia
4. Talousalueen pk-yritysten aktivointi ja valmiuksien kehittäminen
5. Ekosysteemin mahdollisuuksien tunnistaminen

Hankkeen läpileikkaavana teema hankkeen hakijan kannalta on ekologisuus ja kestävyys. Talousalueella toimiva suurteollisuus on alallaan maailman huippuja bio- ja kierotaloudessa. Nyt Kemin kaupunki tavoittelee tällä hankkeellaan myös halua profiloitua ihmisten jokapäiväisessä elämässä esimerkillisenä julkisen sektorin toimijana ja edelläkävijänä resurssiviisaudessa kestävissä ekologissa tavoitteissaan.

Uudet avaukset liittyvät kiinteästi Kemi-Tornio –alueelle tärkeään puurakentamiseen ja sen uudistamiseen. Vuoden 2014 tammikuussa avattiin Tietokatu 3:een Digipoliksen toteuttamana uuden sukupolven CLT-koetalo, joka rakennettiin kiintopuuelementeistä. Suomessa vähemmän tunnettu CLT (cross laminated timber) on Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa nopeasti yleistyvä puurunkojärjestelmä ja rakennusmateriaali. Taustalla tässä kehityksessä on nopeasti etenevä maailmanlaajuinen kaupungistuminen. Vuoteen 2040 mennessä rakennetaan maapallolla enemmän kuin tähän asti on rakennettu. Rakentamisessa on suuri tarve kestävyysmuutokseen tilantarpeen lisäksi. Lapin metsävarat, paikallinen puunjalostaminen, kestävän rakennustarpeen kasvu ja projektivientiosaamisen yhdistäminen muodostavat mahdollisuuksien kokonaisuuden. Positiivista ja laajaa mielenkiintoa herättänyt, Kemiin valmistunut CLT-osaamiskeskus antaa kattavan pohjan kehittää tuotteen mahdollisuuksista konkreettista ja merkittävää liiketoimintaa.

CLT soveltuu rakennuksen kantavaksi rungoksi myös kerrostaloissa, joten se toimii rakentamisen arvoketjussa kuten betonielementti. Sen ekologiset ominaisuudet: puuraaka-aine uusiutuvana luonnontuotteena, vähähiilisyys sekä sen kierrätettävyys ovat omaa luokkaansa. Lisäksi energiamääräykset ja rakentamisen teho- ja laatuvaatimukset ovat lisänneet CLT:n kilpailukykyä. CLT-rakenteen kilpailukykyä muihin rakennuksen runkovaihtoehtoihin verrattuna on parantanut myös puun liimaus- ja työstötekniikan sekä 3D-suunnitteluohjelmistojen kehittyminen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

CLT-koetalohankkeen toteuttajaosapuolet ovat Digipolis, Lapin Ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia. CLT-Koetalohanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittama projekti, jonka rahoittajaviranomainen on Lapin liitto / Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala. Muita rahoittajia ovat Digipolis Oy, Lapin Ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus sekä yritykset ja yhteisöt.

www.kiintopuu.fi

Kemi ja Digipolis Oy ovat vetovastuussa laajamittaisessa Arktisuus-hankkeessa, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön seutukaupunkiverkoston pilottimenettely. Kemi-Tornion seudun lisäksi muut hankeosapuolet ovat Rauma, Lieksa ja Suupohja.

Hankkeen tavoitteena on edistää teollisuuspalveluyritysten vientiä ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ekologisista ratkaisuista. Samalla julkaistaan investointitietoa sekä suurhankkeista että pienemmistä miljoonaluokan projekteista.

Pääasiallisena kohderyhmänä ovat pk-yritykset. Käytännössä mukana on n. 200 toimijaa aina veturiyrityksistä potentiaalisiin alihankintayrityksiin. Hankkeen kohdealueina ovat Pohjois-Ruotsi, Pohjois-Norja ja Luoteis-Venäjä. Pilotin painopisteet ovat arktiset suurhankkeet ja arktisen teollisuuden ekosysteemi.
Käytännössä hankkeen kohderyhmään kuuluvat yritykset, jotka tänä päivänä palvelevat alueensa infra-, prosessi- ja kaivannaisteollisuutta, mutta jotka ovat halukkaita ja kykeneviä viemään osaamistaan esimerkiksi pohjoisten alueiden infrahankkeisiin, kaivoksiin ja öljy- ja kaasuteollisuuteen.

Hankkeen vahvuuksia tulee olemaan, että kaikki tieto jaetaan valtakunnallisesti. Näin maksimoidaan kansallinen hyöty. Tavoitteena on, että etsimme yrityksille laadukkaita mahdollisuuksia kustannustehokkaasti yhteistyössä muiden vientiä edistävien toimijoiden kanssa.

Kemin Digipolis Oy on osatoteuttajana Nya möjligheter för CLT-hankkeessa, joka toteutetaan aikavälillä 1.9.2015-31.5.2018. Muut hankekumppanit ovat Centria tutkimus ja kehitys (FI), Lapin ammattikorkeakoulu Oy (FI), Luulajan teknillinen yliopisto (SE) ja SP Ruotsin tekninen tutkimuslaitos (SE).

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoutta CLT:stä ja sen eduista rakennusmateriaalina. CLT on verrattain uusi materiaali markkinoilla ja sitä käytetään nykyään vielä hyvin vähän. CLT:stä saadaan erittäin suorituskykyisiä kokonaisuuksia eri rakennussovelluksiin, joissa tällä hetkellä yleensä käytetään betonia, terästä tai muita materiaaleja. CLT:tä voidaan käyttää myös täysin uusissa sovelluksissa, joita ei pystytä valmistamaan muista käytettävissä olevista materiaaleista, esimerkiksi geometrisesti hankalat kohteet.

Ristiinliimatun lamellirakenteen ansiosta CLT on hyvin muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Materiaalia valmistetaan muutamassa tuotantolaitoksessa Euroopassa: Itävallassa (64%), Saksassa (19%), Tsekin tasavallassa, Italiassa, Espanjassa, Latviassa (9%), Sveitsissä (4%), Norjassa ja Ruotsissa (4%). Tietoa siitä miten CLT pystytään valmistamaan parhaiten sen erityiskäyttöä varten tietyssä tapauksessa esim. kerrostalorakentamisessa on vähän. Hankkeen tarkoituksena on tutkia, miten CLT:tä voidaan käyttää kerrostalojen puurakenteissa. Puu on uusiutuva luonnonvara, sitä on alueella paljon ja lisääntyvä puun käyttö on hyödyksi alueen yritysten toiminnalle.

Hankkeessa tunnistetaan, kehitetään, simuloidaan ja analysoidaan uusia, kilpailukykyisiä rakenneratkaisuja ja laajennetaan innovaatioverkostoja mahdollisilla norjalaisilla yhteistyökumppaneilla.

Arktisten merellisten toimintojen osaamiskeskittymä -selvityshankkeen tavoitteena on tuottaa lisätietoa / näkemystä osaamiskeskittymän perustamiseksi Kemiin. Selvitys pyrkii vastaamaan, millaisia toimintoja osaamiskeskittymä voisi sisältää, mitkä toimijat voisivat osallistua keskittymän toteuttamiseen sekä miten keskittymän toiminnot käynnistetään. Osaamiskeskittymän tarkoitus olisi tuottaa arktisiin merellisiin toimintoihin liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluita sekä testaus-, koulutus- ja harjoittelupalveluita kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin. Selvityksen tavoitteena on myös arvioida, miltä osin palveluita voidaan tarjota Perämeren talven luonnonolosuhteiden puitteissa, ja miltä osin tarvitaan ns. tutkimus- ja testausallasympäristö.

Selvityshankkeen tuloksena syntyy loppuraportti, jossa arvioidaan, millaisia toimintoja osaamiskeskittymä voisi sisältää, mitkä toimijat voisivat operoida osaamiskeskittymässä, ja miten se voidaan käynnistää. Selvitys edistää arktisten merellisten toimintojen osaamiskeskittymän perustamista Kemiin ja se tuottaa lisätietoa ArcMaTe-konsortiolle.

Kemin Digipolis Oy, IUC Norrbotten AB ja SINTEF Nord AS toteuttavat 1.8. – 30.11.2016 Interreg-projektin ”Arcti©Lean esiselvitys”.
Projektissa selvitetään, onko pohjoiskalotin perusteollisuudella tarvetta joko itse tai ulkoistetusti käsitellä sivuvirtojaan kustannustehokkaammalla tavalla kuin tähän asti.
Esiselvitykseen sisältyy karkea laskelma ulkoistettavasta liiketoimintapotentiaalista ja tarkastelussa olevien maiden välisistä eroista.

Hankkeen tavoitteena on selvittää Kemin Ajokseen mahdollisesti tehtävän biojalostamoinvestoinnin luomat mahdollisuudet liittyen alueelliseen ekosysteemin luomiseen. Esiselvityshankkeen toimenpiteinä ovat mm. teollisuuspalveluyritystarjontaan, infrastruktuuriin, logistiikkaan, raaka-aineterminaaleihin ja työvoimankoulutustarpeisiin liittyvät kartoitukset. Perustuen edellä mainittuihin kartoituksiin, hankkeen tuloksena syntyy kokonaisvaltainen kuva alueellisen ekosysteemin vaatimuksista ja sen luomista mahdollisuuksista alueen yritystoiminnalle.

EU-osarahoitteisella hankkeella selvitetään merilappilaisten käsityöläisten sekä laajemmin alueen käsityö- ja taideteollisuusalan kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palvelujen innovointiin, johon kasvava ympärivuotinen matkailu Meri-Lapissa luo mahdollisuuksia.

Hankkeessa selvitetään teollisten puutuotteiden ja rakennussarjojen suunnittelua ja valmistusta, rakennussarjojen toteutuskonsepteja sekä saatujen tietojen ja rakennusratkaisujen siirtämistä yritysten käyttöön.

Hankkeen tavoitteena on suunnitteluosaamisen laajentaminen, modernin suunnittelu- ja valmistusteknologian käyttöönotto, uuden tiedon saaminen CLT-teknologiasta ja puurakennejärjestelmistä, puurakentamisen mielenkiinnon lisääminen, ylimaakunnallisen verkoston kehittäminen CLT-teknologiaan ja puurakentamiseen, koulutuksen ja puurakentamisteollisuuden avoin kehittäminen ja uusien puurakennustuotteiden kehittäminen.

Arktisen kestävän rakentamisen verkosto -esiselvitys -hankkeessa tavoitellaan vahvaa yhteistyötä alueen yrityselämän kanssa. Projektin toimenpiteiden kautta syntyvän verkoston toiminnan kannalta on hyvä, mikäli mukaan saadaan ns. edelläkävijäyrityksiä, jotka voivat olla suuriakin toimijoita. Erityinen huomio projektissa kohdistetaan kuitenkin lappilaisiin PK-sektorin yrityksiin, joilla on halukkuutta uudistua ja hakea kasvua sekä mahdollisesti kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita.

Arktisen kestävän rakentamisen verkosto -esiselvitys -hankkeen taustalla maailmanlaajuinen kehitys, kiinnostus ja tarve kestävän rakentamisen ratkaisuiden kehittämiselle ja yleistymiselle. Projektin tavoitteena on mahdollistaa sellainen toiminnan yhteistyömuoto, jonka myötä pohjoisen alueen rakennussektorin toimijoiden kilpailukykyä voidaan kehittää kiinnittämällä erityistä huomiota kestävän rakentamisen ratkaisuihin. Tavoitteena on kyetä tunnistamaan kestävälle rakentamiselle asetettuja vaatimuksia ja ennakoida alan kehitystä sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla.

Projektin tarkoituksena on toimia esiselvitysvaiheena arktisen kestävän rakentamisen viitekehyksessä tapahtuvan verkostotoiminnan käynnistämiselle. Tarkoituksena on selvittää alueen rakennussektorin toimijoiden halukkuutta osallistua tämän aiheen parissa toimivan verkoston työhön. Projektissa on tarkoitus määritellä verkoston toimintamallia ja tavoitteita sekä selvittää verkostotoiminnan digitaalisen alustan käytön mahdollisuuksia. Tarkoitus on myös määritellä verkoston potentiaalisia yhteistyötahoja niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Projektin tuloksena syntyy määrittely ja esitys kestävän rakentamisen verkostotoiminnan käynnistämisestä pohjoisen alueen rakennussektorin toimijoiden kesken. Projektilla haetaan vaikuttavuutta alueen toimijoiden piirissä siten, että vahva kansainvälinen kehitys, kiinnostus ja tarve kestävän rakentamisen ratkaisuiden kehittämiselle ja yleistymiselle huomioidaan liiketoiminnassa. Vähähiilinen ja älykäs rakentaminen ovat suuria haasteita rakennusalalle ja niihin panostaminen luo alueen toimijoille isoja mahdollisuuksia kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

ASE-hanke vahvistaa maakunnallista elinkeinoelämää parantamalla lappilaisten yritysten toimintaympäristöä, sekä alueen kilpailukykyä ja innovaatiopotentiaalia. ASE-hankkeen viisi klusteria; Arktinen teollisuus ja kiertotalous, Arktinen älykäs maaseutuverkosto, Arktinen turvallisuus, Arktiset kehittämisympäristöt ja Arktinen muotoilu ovat nousseet Lapin liiton arktisen erikoistumisen jalkautus- ja Arctic Smartness Portfolio -hankkeiden kautta onnistuneeksi tavaksi toteuttaa monimuotoista ja -alaista yrityslähtöistä toimintaa Lapissa. 

ASE-hanke luo klustereille ja hankkeen toteuttajille paremmat valmiudet kasvattaa Lapin alueen toimijoiden osuutta kansainvälisessä rahoituksessa. Hanke vahvistaa klusteritoimijoiden kansainvälistä toimintaa, näkyvyyttä ja verkostoitumista. Tämä taas mahdollistaa Lapille paremman osaamisen kansainvälisestä rahoituksesta.

Hankkeessa toimivien maakunnallisesti keskeisten tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja osapuolten muodostama tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden osaamispohja mahdollistaa uudenlaisen monitieteisen rajapinnassa toimivan maakunnallisen osaamiskeskittymän. Hankkeen toteuttajat ovat ensimmäistä kertaa näin laajasti mukana maakunnallisessa kehittämishankkeessa, jossa luodaan perusta maakunnalliselle innovaatioalustalle. Hankkeen kaikki osapuolet ovat toteuttamassa osaamiskeskittymää (Center of Arctic Smartness Excellence) ja luomassa sille laajaa osaamispohjaa ja yhteisiä tavoitteita. Tämä palvelee klustereiden lisäksi koko maakuntaa ja luo kansallista ja kansainvälistä uskottavuutta.

ASE-hanketta toteuttavat  ja klustereita koordinoivat niissä aktiivisesti toimivat keskeiset toimijat: Lapin liitto, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Kemin Digipolis Oy, ProAgria, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen Kehitys Oy. Hanketta koordinoi Lapin yliopisto.

Arktinen älykäs kaivosklusteri (Arctic Smart Mining Cluster AMIC) rakennetaan edistämään Lapin ja Pohjois-Karjalan kaivannaisalan TKI- ja yritystoimijoiden verkostoitumista ja integroitumista KV-kentällä muihin EU:n kaivannaisalueisiin. Alueen TKI-toimijat (GTK, Lapin AMK, La Y) ja kehittämisyhtiöt (Kemin Digipolis Oy, Josek Oy) pyrkivät AMIC-hankkeessa luomaan ylimaakunnallisia kaivannaistoimijoiden verkostoja, jotka voivat yhdessä kehittää alan toimintaa ja osallistua EU-tason konsortioihin. Hanke jakautuu kolmeen työpakettiin, jotka ovat (1) Kaivannaisalan TKI-toiminnan kehittäminen, (2) Kaivannaistoiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja (3) EU-tason alueyhteistyön kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on yhteistyöverkoston ja kaivannaisalan klusterin luominen yli maakuntarajojen Lapin ja Pohjois-Karjalan alueille, verkostoituminen laajemmin kaivannaisalan toimijoihin ja projektikonsortioihin Euroopassa sekä kaivannaisalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja tunnettuuden lisääminen.

Hankkeessa rakennetaan kolmen maakunnan yhteistyönä testirataelementtiä, jolla kokeillaan autonomiseen ajamiseen ja testaukseen soveltuvaa älykästä hirviestettä. Hankkeen ajatuksena on klusteriyhteistyöllä hyödyntää olemassa olevia Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan osaajien älyliikenteen kehitysympäristöjä. Klusterissa kehitetyt prototyypit kootaan testirataelementtikokonaisuudeksi jollain tarkoitukseen soveltuvalla kaupallisella testialueella Lapissa. Testirataelementtikokonaisuus kehitetään ja testataan demovalmiiksi, minkä jälkeen se siirretään kaupalliselle testiradalle ja demotaan testiyrityksen asiakkaille.

Hanke perustuu laajamittaiseen klusteriyhteistyöhön. Lapin Ammattikorkeakoulu kehittää ja testaa sovelluksen osan prototyyppiä Arctic Powerissa Rovaniemellä. Ilmatieteen laitos kehittää ja testaa sovelluksen osan prototyyppiä Tähtelässä Sodankylässä, ja Oulun yliopisto kehittää testirataelementin eli hirviesteen fyysisen mallin ja soveltaa hirviesteen liikkumiseen liittyvät tekniikat. Prototyyppiä kehitetään ja testataan Oulun yliopistolla ja OuluZonella Kiimingissä. Centria Ammattikorkeakoulu kehittää hirviesteen ohjaamisen ohiajolaskurin, induktiosilmukan, lähestymisanturin tai muun anturitiedon avulla. Centria integroi ohjaustiedon langattomasti käytettävissä olevaan tietoverkkoon. Centria kehittää ja testaa järjestelmää toiminta-alueellaan Kokkolassa ja Ylivieskassa.

Hankkeen tavoitteena on pilotoinnin avulla saada aikaan yhteistoimintamalli, jossa parannetaan pk-yritysten kokemusperäistä osaamista sivuvirtamateriaalien infrarakentamiskäytössä, julkisista hankinnoista vastaavien tietoisuutta sivuvirtamateriaalien soveltuvuudesta infrarakentamisen käyttökohteissa ja T&K&I osaamisen kytkemistä liiketoiminnalliseen kehittämiseen. Hankkeella ollaan edelläkäviöiden joukossa soveltamassa kiertotaloutta liiketoimintaan huomioiden arktiset olosuhteet. Tässä hankkeessa pienennetään neitseellisten luonnonmateriaalien käyttöä eli vähähiilistä toimintatapaa hyödyntämällä teollisuuden sivuvirroissa syntyviä materiaaleja.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää Lappiin mikroyritysten sekä tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoiden (TKK-toimijat) yhteinen kokeiluperusteinen kasvu- ja vientikokeiluverkosto. Se täydentää ja tukee nykyisiä mikroyrityksiin kohdistuvia yrityspalveluita. Toiminta käynnistetään aluksi Kemi-Tornion, ja Rovaniemen seutukuntien alueilla.

Kohderyhmänä ovat kaupallistamista, kasvua ja/tai vientiä tavoittelevat lappilaiset mikroyritykset ja niiden kannalta keskeiset yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys ja koulutustoimijat. Mikroyritys on riippumaton yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa.

Lapin alueelle kootaan mikroyrityksistä koostuvat kasvu- ja vientikokeiluryhmät ohjaamaan alueiden TKK-toimintaa. Ryhmät kokoontuvat yrityksissä kuukausittain kiertävällä periaatteella. Keveitä ja kustannustehokkaita sekä digitaalisuutta hyödyntäviä kaupallistamisen ja kasvun menetelmiä tunnistetaan ja otetaan käyttöön, kaupallistamisen ja kasvun uusia menetelmiä kokeillaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä sekä tietoa mikroyrityksille soveltuvista kaupallistamista, kasvua ja vientiä arkipäiväistävistä kustannustehokkaista menetelmistä levitetään toiminta-alueella.

Lapin mikroyritysten kasvuverkosto–hankkeessa toiminta on toimialarajat ylittävää, joten hankkeesta muodostuu synergiaetuja Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman ja siihen liittyvän klusteritoiminnan kanssa. Hankkeen päätoteuttaja on Lapin yliopisto ja yhtenä osatoteuttajana toimii Kemin Digipolis Oy.

Lappi on mukana Sitran rahoittamassa alueellisten kestävien ruokajärjestelmien kehittämistyössä (sitra.fi/hankkeet/alueellinen-kestävä-ruokajärjestelmä). Hanke toteuttaa osaltaan Arctic Smartness Excellence –hankkeen maaseutuklusterin ja Lapin elintarvikeohjelman tavoitteita ja se toteutetaan yhteistyössä Kemissä sijaitsevan valtakunnallisen Bio- ja kiertotalouskeskuksen kanssa.

Hankkeessa selvitetään kala-, poro- ja osin riistatalouden sivu- ja biojätevirtojen määrää, alueellista jakaumaa, tämänhetkistä käyttöä, vaihtoehtoisia uusia hyödyntämismahdollisuuksia ja biojätteen hyödyntämistä osana teollista kiertotaloutta. Hankkeessa edistetään kiertotaloudesta kiinnostuneiden yritysten yhteistyötä sekä sivuvirtojen ja biojätteen hyödyntämistä. Kiertotalous (sitra.fi/aiheet/kiertotalous) luo mahdollisuuksia parantaa yrityksen kannattavuutta ja julkisuuskuvaa.

Yritysten haastattelut ovat käynnistyneet ja haussa on kala- ja porotalouden, jätelogistiikan ja biojätteittä hyödyntäviä tai hyödyntämisestä kiinnostuneita yrityksiä. Yrityksillä on myös mahdollisuus osallistua hankkeen työpajoihin ja päästä kiertotalousosaamisen etujoukkoihin.

Arktiseen digitaalisaatioon ja robotiikkaan liittyvän ATP C -kokeiluhankkeen päätavoitteena on lisätä Lapin ajoneuvojen talvitestausyritysten globaalia kilpailukykyä kokoamalla niiden uusien testauspalvelujen tueksi etäohjatun ja autonomisen ajoneuvotestauksen tutkimus- ja kehittämisosaamista. Toisena päätavoitteena on kehittää autotestaukseen, -muotoiluun ja arktiseen digitalisaatioon liittyvää palvelumuotoiluosaamista. Hanke vastaa myös tarpeeseen kehittää palveluliiketoiminnan ja teollisuuspalveluiden osaamista.

Hankkeen toiminta tulee keskittymään teollisen mittakaavan kiertotalouskysymyksiin. Hankkeen tuloksena: Lapin AMK:lla on selkeä suunnitelma kiertotalouteen liittyvän TKI-toimintansa kehittämiseksi, työnjako ja erikoistuminen toimivat alan muiden kehitystoimijoiden kanssa, yhteys alalla toimiviin yrityksiin on tiivis, nykyisen TKI-infran hyödyntäminen ja uuden tarve on määritelty, kierto- ja biotalouskeskuksen toimintamalli on määritelty, Lapin kierto- ja biotalouskokonaisuudelle tunnistetaan keskeiset kansainväliset tahot, joilla on vastaavia kiertotalouskokonaisuuksia, hankkeessa käydään lisäksi neuvottelut erityisesti Pohjoismaiden johtavien kiertotalouskokonaisuuksien edustajien kanssa konkreettisten kansainvälisten yhteistyöhankkeiden käynnistämistä ajatellen, tavoitteena on jatkossa saavuttaa osaamisen taso, jolla kiertotalouden TKI-hankkeissa päästään Horizon-tasolle.

Hankkeen tavoitteena on suunnitella kiertotalouskoulutusmoduuli, pilotoida se yritysrajapinnassa, arvioida ja tehdä tarvittavat muutokset. Jatkossa koulutus on tarjolla kaikkien teollisuuden ja luonnonvara-alan opiskelijoille tutkintoon sisällytettäväksi. Hankkeen ja koulutuskokonaisuuden kannalta erittäin keskeinen on yritysrajapinnan hallinta, koska tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa koulutus yhdessä yritysten kanssa ja niiden tarpeisiin.

Hankkeessa kartoitetaan vaatimuksia teollisuuden toimintaympäristölle huomioiden ympäristövaikutukset, vähähiilisyys ja kestävä kehitys. Lisäksi selvitetään teollisen ekosysteemin synergiaetuja erityisesti hiilineutraalisuuden näkökulmasta sekä kehitetään energian ja materiaalivirtojen resurssitehokkaan hyödyntämisen malli. Alustavat
suunnitelmat työstetään prosessiksi, jossa toiminnan eri osa-alueet on huomioitu ympäristön kestävyyden, talouden ja toteutettavuuden osilta.

Hankkeella luodaan konsepti resurssitehokkaan ja ympäristöystävällisen teollisen ekosysteemin muodostamiselle, joka mahdollistaa uutta liiketoimintaa, luo työpaikkoja ja lisää seutukunnan elinvoimaisuutta. Hankkeessa tavoitellaan suljetun kierron ratkaisuja, jossa sähköä, vettä, lämpöä ja höyryä kierrätetään takaisin tuotantoon. Tiiviissä
ekosysteemissä myös logistiikan hiilijalanjälki pienenee.

Hankkeessa toimitaan yhteistyössä muun muassa Arktisen kaivannais- ja teollisuuspalveluyritysten klusterin (ABC), Uuden talouden valmisteluhankkeen sekä Kemissä käynnistyneen kierto- ja biotalouskeskuksen kanssa. Ekosysteemissä yritykset voivat toimia verkostomallilla hyödyntäen toistensa resursseja ja vähentäen kustannuksia.
Yritysten käyttämän energian ja materiaalien käsittely ja kierrätys voivat johtaa merkittäviin teollisiin symbiooseihin, joissa yritykset toistensa materiaali- ja energiavirtoja, teknologiaa, osaamista ja palveluja hyödyntäen luovat uutta liiketoimintaa ja lisäarvoa, vähentäen samalla ympäristövaikutuksia.

Yksisoluproteiini (SCP) on kehitetty aikaisemmissa hankkeissa ruotsalaisten, norjalaisten ja islantilaisten kanssa. SCP soveltuu proteiinilähteeksi meriruokateollisuuteen ja sitä voidaan kasvattaa selluteollisuuden jätteen avulla. SCP valmistusta on kokeiltu sellutehtaan jätteen avulla demolaajuudessa ja tulokset kalanruokatesteissä ovat olleet kannustavia. Alustavien teknistaloudellisten selvitysten mukaan SCP:llä on hyvät taloudelliset edellytykset. Koska arvoketjua ei ole vielä toteutettu, tiettyjä epävarmuuksia on liittyen esimerkiksi rahoittajien riskeihin ja tietoisuuteen vaihtoehtoisena kalanravinnon lähteenä. Nämä tekijät ovat esteitä SCP:n tuotteistamisessa.
- Prosessin kustannustehokkuus
- Sijoittajien riskien minimointi
- Tietoisuuden lisääminen

Kemin Digipolis Oy:n osalta hankkeessa kehitetään logistisesti kustannustehokkaita tapoja hoitokalastuksen hyödyntämiseen osana kalanruoan koostumusta. Hankkeen hyötyjinä ovat välittömästi hoitokalastajat ja kalanjalostajayritykset sekä välillisesti kuljetusyritykset ja teollisuuden tuotantolaitokset.

Hankkeen tavoitteena on avata kasvuhakuisille ja -kykyisille yrityksille haasteellisia cleantech vientimarkkinoita pohjoisella arktisella, Intiassa, Kiinassa ja Itä-Euroopan alueilla. Osallistuvien klustereiden yhteistyökonsortion synergioiden avulla tarjotaan yrityksille mahdollisuus tavata ja tehdä tarjoamaehdotuksia potentiaalisille asiakkaille. Tavoitteena on, että yritykset oppivat omiin lähtökohtiinsa sopivaa järjestelmällisyyttä, kulttuurintuntemusta, yhteistarjoamia ja kaupantekoprosesseja uusille kohdemarkkinoille pääsemiseksi.

Klustereiden yhteistyökonsortio oppii hyödyntämään yhteisiä kohdemarkkinaresursseja (yhteyshenkilöitä), joilla pyritään kustannustehokkaampaan toimintaan jakamalla kustannusta yhdessä. Hankkeen hyödyt: oppia, miten madalletaan uusille markkinoille pääsyn kynnystä, kansainvälisten yhteistarjoamien kehittäminen, pohjoismaiden ministerineuvoston ja Itämeri-yhteistyön hyödyntäminen markkinoille pääsyn yhteydessä.

Hankkeessa painottuu puurakentamisen potentiaalin esille tuonti yhtenä kestävän kehityksen mukaisena, vähähiilisenä rakentamisen vaihtoehtona ja osana kestävän rakentamisen klusterin toimintaa. Rakentamiseen tarvitaan ratkaisuja, jotka eivät perustu luonnonvarojen tuh laavaan käyttöön, kuten vallitseva tilanne rakentamisessa globaalisti edelleen on. Hankkeessa tuodaan esille puurakentamiseen liittyvää energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ilmastovaikutuksia vähentäviä tuotantoprosesseja, toimintamalleja ja tuotteiden t&k&i- ja liiketoimintaa. Hankkeen toimilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä mm. mahdollistamalla uusien ympäristöä vähemmän kuormittavien ja energiatehokkaampien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoa niiden toiminnassa sekä vähähiilistä, kestävää ympäristöliiketoimintaa.

Tavoitteena on yritystoiminnan kehittäminen ja uusien yritysten käynnistäminen Lapin maakunnassa sekä Lapin maakunnan uusiutuvien luonnonvarojen ja hiilineutraalien kiertotalouden ratkaisujen hyödyntäminen Kemin Digipolis Oy:n vetämän teollisen kiertotalouden innovaatioalustan myötävaikutuksella.

Hankkeen tavoitteena on löytää kasvuhakuisia ja -kykyisiä, kansainvälisille markkinoille tähtääviä lappilaisia pk-yrityksiä, löytää niille kumppanuuksia ja rahoituslähteitä sekä kehittää AS-klusterien toimintaa yritysten avulla ja yritysten toimintaa klusterien avulla. Tavoitteena on saada kehittämisperusteita yrityksiltä, ja kehittää alueen tki-toimintaa niihin perustuen. 

Hankkeen avulla voidaan sovittaa yhteen aiemmin erillään toimineiden kehittämisverkostojen toimintaa, ja tuottaa niissä aiempaa tehokkaampia tapoja auttaa yrityksiä työstämään ideoitaan, myös suuntautumaan kohti tarkoituksenmukaisinta rahoitusta. Verkostojen yhteistyönä kyseeseen voivat tulla myös kansainväliset rahoituslähteet, kohdistuen joko suoraan yritykselle tai konsortiolle, jonka osana yrityksen kehittämistavoitteet voivat olla. Kansainvälistymisen edistämiseksi verkostot voivat tarjota yrityksille kanavan verkostoitumiseen, jonka avulla kansainvälisiä yhteyksiä voidaan solmia ja markkinoita voi myös avautua.

Hanke on Lappi-sopimuksen painopisteen 4.1 alaotsikon "Yrittäjyysmyönteisen kehittämisen tuloksena on vahva ja nuorekas yrittäjäkunta sekä houkutteleva toimintaympäristö – Arktinen älykäs erikoistuminen on nostanut verkostoyhteistyön uudelle tasolle". Hanke tukee älykkään erikoistumisen mukaista klusteroitumista ja on strategian painopisteen 4.2.3 toimintakärjen "Arktisista innovaatioista uutta liiketoimintaa" toimenpide-ehdotus 2:n mukainen.

Asian Desk - Meri-Lapin Aasia-yhteistyöalusta -hankkeen avulla voidaan parantaa Meri-Lapin alueen pk-yritysten valmiuksia uuteen liiketoimintaan ja rakentaa yhteistyötä aasialaisten toimijoiden ja verkostojen kanssa. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantuessa ja yhteistyöverkostojen vahvistuessa kehitetään alueen yritysten kilpailukykyä ja seudun elinvoimaisuutta. Erityisesti kiertotalous -teemaiset yhteistyöverkostot, tapahtumat ja pilotit edistävät ympäristöliiketoimintaan keskittyvän yritystoiminnan kehittymistä.

Hanke on Lappi-sopimuksen painotuksen 4.1 mukainen, ja tukee Itämeren strategian painopistettä "Yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvun vauhdittaminen".

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kemiläisten mikro- ja pk-yritysten edellytyksiä selvitä koronapandemian aiheuttamasta toimintaympäristön muutoksesta ja sen vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan. Hankkeen toimenpiteillä pyritään vahvistamaan yritysten valmiuksia kehittää toimintaansa ja selviytyä kriisitilanteesta. Hankkeen tavoitteena on myös kartoittaa yritysten kehittymistä palvelevia sähköisiä ratkaisuja ja vahvistaa yritysten digivalmiuksia.

Hankkeen tavoitteena on edistää alueellisia teollisia symbiooseja ja luoda uutta liiketoimintaa hyödyntämättömistä materiaali- ja energiavirroista. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä pk- että suuryritykset. Lisäksi hankkeen tavoitteena on pohjoismaista yhteistyötä hyödyntäen kehittää teollisia symbiooseja edistävien kehittäjäorganisaatioiden osaamistasoa ja luoda yhteisiä toimintamalleja kestävän kehityksen mukaisten liiketoimintamallien edistämiseksi.

Raw materials are the basis of most industrial value chains. This is especially true for the industrial and metallic mining, construction, and related sectors. These industries are very important for our industrial, social, and technological progress in the European Union. A viable and responsible minerals and metals mining provides essential assets to our society’s sustainable development, and help us to promote innovation, growth, and a low-carbon, more circular economy. MINE.THE.GAP brings together SMEs from the raw materials and mining sector with companies that have solutions for a more digital, greener, and circular mining value chain. 

The EU’s transition towards a circular and climate-neutral economy represents an economic and social necessity and an opportunity for businesses and citizens. The role of SMEs in this environment will be crucial. The EU-funded DigiCirc project will permit SMEs to leverage digital technology as a key enabler for innovative circular products, services and business models to meet the goals that EU circular economy policies set. The project will establish and coordinate the DigiCirc innovation network, bringing together a wide range of stakeholders. This ecosystem will establish the foundation for an integrated, dynamic and cross-border/sector open space for innovation performed through the DigiCirc accelerators that are managed by innovation specialists able to transform validated concepts into solid business models towards a commercial launch.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Lapin teollisen kiertotalouden alueellista kilpailukykyä ja toimenpiteillä luoda edellytyksiä uusille kiertotalousinvestoinneille ja kiertotaloutta hyödyntäville liiketoimintamalleille. Hanke vahvistaa Lapin tutkimus-, osaamis- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria, teollisten kiertotalouden toimijoiden yhteistyötä ja verkostoja. Toimenpiteissä korostuu etenkin energia- ja materiaalitehokkuus, kiertotalouden uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen.

Hankkeen toteuttamisessa hyödynnetään Kiertotalouskeskuksen (teollinenkiertotalous.fi) osaamista, kontakteja ja verkostoja. Keskeisenä tulostavoitteena on varmistaa ja tukea Lapin teollisen kiertotalouden osaamisen ja kilpailukyvyn kehittymistä myös 2020-luvulla ja tarjota täydentävä väylä myös Lapin kiertotalouden EU-yhteistyön vahvistamiseen.

Hankkeen tuloksena luodaan edellytyksiä ja uusia liiketoimintamalleja kiertotalouden tuomiseksi vahvasti mukaan Lapin yritysten toimintaan.

Hankkeen tavoitteena on tukea pk-yritysten digitaalista kypsyyttä, digitaalisten palveluiden tuottamista, sekä pk-yritysten ja teollisuuden muodostamia digitaalisia ekosysteemejä. Toisena tärkeänä tavoitteena on kehittää teollisuudenala- ja maakohtaista yhteistyötä alojen ja maiden rajat ylittäväksi. Hankkeessa tunnistetaan digitalisaatioon liittyvät kehittämissuunnitelmat, tarpeet ja mahdollisuudet teollisuuden ekosysteemeissä. Lisäksi digitalisaation tarjoama potentiaali tunnistetaan ja konsultoidaan teollisuutta palveleville PK-yrityksille. Tätä kautta edistetään digitaalisten ekosysteemeiden kehittymistä eri teollisuuden aloilla. Toimenpiteissä myös pilotoidaan ja demonstroidaan PK-yritysten, teollisuuden ja ekosysteemien digitalisaatiotapauksia. 

AURORAL focuses on increasing connectivity and delivering a digital environment of smart objects interoperable services platforms able to trigger dynamic rural ecosystems of innovation chains, applications and services. Thus, AURORAL contributes to increase economic growth and create jobs in rural areas and to tackle significant societal challenges, contributes to overcoming digital divide between rural and urban areas and to develop the potential offered by increased connectivity and digitisation of rural areas. AURORAL digital environment is demonstrated by cost-efficient and flexible cross-domain applications through large-scale pilots in five European regions. It builds on an open, API-based, interoperable and federated Internet of Things (IoT) architecture and includes a reference implementation supporting flexible integration of heterogeneous services, bridging the interoperability gap of the smart object platforms and creating markets for services in rural areas.

Hankkeen tavoitteena on turvata puunkorjuun toimintaedellytyksiä ja samalla edistää kiertotaloutta. Hankkeessa testataan CLT-levyn soveltuvuutta parantamaan pehmeiden kohteiden maaperän kantavuutta ja tilapäisenä siltaratkaisuna esimerkiksi ojien ylitykseen. Osa testattavista CLT-levyistä valmistetaan tuotestandardin mukaisen puutavaran sijaan sahateollisuuden sivuvirroista, joten samalla saadaan tietoa mahdollisuudesta lisätä näin toimialan materiaalitehokkuutta ja kannattavuutta.

Artikkelisarja hankkeen toteutuksesta ja tuloksista:
CLT-levyt maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa - Theseus