Teollinen kiertotalous

Kierrätysravinteita prosessisivuvirroista (KIRSI) -hankkeen tavoitteena on selvittää kierrätysravinteiden nykytilanne Meri-Lapissa ja saada tietoa, miten alueen teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää kierrätysravinteiden raaka-aineina maa- ja metsätaloudessa.

Hankkeen tuloksena syntyy tutkittuun tietoon perustuva tietopohja, joka tukee kierrätysravinteiden hyödyntämistä ja arvoketjun kehittämistä Lapin alueella. KIRSI-hankkeessa yhdistyvät tutkimus, käytännön pilotointi ja yritysyhteistyö ainutlaatuisella tavalla. 

DelWaWood on yhteispohjoismainen Interreg Aurora -hanke, jonka painopiste on puujätteen kierrätyksen kehittämiseen Pohjoismaissa. Projektin tavoitteena on luoda uusia tuotteita ja liiketoimintamahdollisuuksia arvokkaasta puuraaka-aineesta, jota syntyy erityisesti rakennus- ja purkutöiden yhteydessä. Hankkeessa pyritään myös arvioimaan kattavasti puujätteen kierrätyksen haasteita ja mahdollisuuksia sekä hyödyntämään puutuotteiden valmistuksessa toissijaisia, ei-alkuperäisiä puulajeja, kuten sitkankuusta Norjassa ja kontortamäntyä Ruotsissa.

Projekti on tiiviisti sidoksissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteisiin 9 (Teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri) ja 12 (Vastuullinen kulutus ja tuotanto).

CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden kulkukelpoisuuden haasteisiin metsissä (CLTmetsä)

Hankkeen taustalla on tarve vastata suurten metsäteollisuusinvestointien aiheuttamaan kasvavaan ympärivuotisen puunkorjuun tarpeeseen. Venäjän puuntuonnin väheneminen lisää painetta raakapuun omavaraisuuteen, ja ilmastonmuutoksen myötä kelirikkoajat pitenevät, mikä vaatii uusia ratkaisuja metsäteiden suunnitteluun ja maaperän vahvistamiseen puunkuljetuksen mahdollistamiseksi ympäri vuoden.

CLTmetsä-hankkeessa

· selvitetään, miten aiemmassa hankkeessa pilotoitujen CLT-maanpintalevyjen hintaa, laatua, käyttökustannuksia ja käytettävyyttä voidaan optimoida. Saadun myönteisen yrityspalautteen pohjalta kehitetään myös CLT-monikäyttölevyihin liittyvää liiketoimintamallia.

· kehitetään CLT-levyihin perustuva menetelmä raskaskoneiden liikkuvuuden parantamiseksi huonosti kantavilla metsäteillä ja pehmeillä mailla. Tavoitteena on löytää ratkaisuja kelirikkoaikojen aiheuttamien lisäkustannusten hallintaan, jotka voivat nousta jopa 100 miljoonaan euroon vuodessa. Kevyt ja uudelleenkäytettävä menetelmä metsäteiden akuutteihin kantavuusongelmiin ja luonnonhoitokohteiden parempi saavutettavuus voivat olla hankkeessa kehitettäviä ratkaisuvaihtoehtoja.

· pilotoitaviin CLT-levyihin lisätään teknologiaa olosuhdetiedon keräämistä varten, jotta levyjen suorituskykyä voidaan arvioida luotettavasti.

· painotetaan viestintää ja yhteistyötä muiden alueiden, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.

· jatketaan maanpintalevyjen innovaatiokypsyyden kehittämistä edellisen hankkeen tasolta, mikäli pilotoinnin tulokset ovat odotetun kaltaisia.

· hankitaan tietoa siitä, voitaisiinko rakennusten kantaviin rakenteisiin tarkoitetuissa CLT-levyissä hyödyntää heikompaa sahatavaraa kuin standardin mukainen C24-luokka.

Puunkorjuussa tutkimus- ja kehitystyö kantavuuden parantamiseksi on tähän asti keskittynyt konekalustoon ja kantavuuden ennustamiseen heikosti kantavilla mailla. Maaperän kantavuuden lisäämisessä käytetään pääasiassa hakkuutähteitä ja hakattua puutavaraa, mutta myös muita keinoja, kuten ajosiltoja ja kumimattoja, on kokeiltu ajoittain.

Suomen ensimmäiset CLT-levyt valmistettiin Kemissä Ao. Lappian CLT-kehitysympäristössä loppuvuodesta 2013. Pian sen jälkeen valmistui Kemin Digipolis Oy:n hallinnoimassa hankkeessa CLT-Koetalo. Kemin CLT-kehitysympäristö tunnetaan kotimaisissa ja kansainvälisissä CLT-rakentamiseen liittyvissä asiantuntijaverkostoissa ja se toimii myös yliopistojen puurakenteiden TKI-ympäristönä.