Vaikka kiertotalouden investointihankkeita jarruttavat rahoitusongelmat tai junnaavat pitkät luvituskäsittelyt, valoi kaksipäiväinen ACEF2025 -forum uskoa kiertotalouden liiketoiminnan mahdollisuuksiin sekä isoille että pienemmille yrityksille. Jotkut kehitysprojektit voivat olla myös vikkeliä, kuten Lapin ammattikorkeakoulun TEQU-konsepti, jossa yritys saa prototyypin käyttöönsä kuukaudessa. ACEF2025 -forum oli Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussilan mukaan menestys.
Finlayson aikoo ottaa romun maksuvälineeksi rahan rinnalle verkkokaupassa. Ostohetkellä vanhasta tavarasta saa arvion ja ostoksen voi maksaa halutessaan romulla. Ostoksen jälkeen kuluttaja lähettää postitse tavaran Finlaysonin kumppanille, joka kerää romusta kierrätettävät materiaalit tai korjaa tuotteen ja myy sen eteenpäin. Mikäli tuote ei vastaa ostajan kuvausta, kuluttaja sitoutuu maksamaan verkkokauppaostoksensa perinteisellä rahalla. Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila sanoo, että romun käyttö maksuvälineenä verkkokaupassa on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) sanoo Kiertotalouskeskuksen haastattelussa, että Lappi voi näyttää esimerkkiä muille kiertotaloudessa. Multalan mukaan Lapin alueella on hienoja esimerkkejä kiertotaloudesta, joiden avulla Suomella voisi olla paljon potentiaalia kehittyä koko Suomena maaksi, jossa kiertotalous ja kiertotalousosaaminen on Suomen vientituote. Katso video haastattelusta tämän jutun lopusta.
Pohjois-Suomen Biokaasu oy on voittanut valtakunnallisen Vuoden 2025 Kiertotalousteko -palkinnon. Palkinto on julkistettu 2025 -forumissa Kemissä 4. kesäkuuta. Palkinnon myöntää vuosittain Kiertotalouskeskus.
EU:n ilmastolähettiläs, Suomen suurimman tekstiilialan second-hand muotibrändien Emmyn kiertotalousyrittäjä Timo Huhtamäen mielestä kiertotalouteen pitäisi saada Suomessa samanlainen henki päälle kuin NATOn suhteen. Kiertotalouden aika on just nyt, Huhtamäki sanoo.
Valtakunnallinen teollisen kiertotalouden huipputapahtuma ACEF2025 -forum pyörähtää tänään käyntiin. Kaksipäiväisen ACEF2025 -forumin aloittaa Kehittävää keskustelua kiertotaloudesta -keskustelutilaisuus, jonka paikat varattiin hetkessä. Myös koko ACEF2025 -forumin kaikki tarjolla olleet paikat on varattu loppuun. Tapahtuman teemana on tänä vuonna Paremman bisneksen puolesta - enemmän yrityksille.
Suomalainen puhtaan vetyteknologian hanke on saanut EU:n innovaatiorahastosta 85 miljoona euroa rahoitusta. Kyse on Koppö Energia oy:n Kristiinankaupunkiin sijoittuvasta hankkeesta. Kaikkiaan 15 projektia ympäri Eurooppaa sai rahoitusta edistämään huipputason puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa.
Lappilaiset yrittäjät arvioivat maakuntansa elinvoiman kehittymisen koko maan parhaaksi seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tieto ilmenee Yrittäjien tuoreesta elinvoimabarometrista. Koko maan parhaan tuloksen Lappi sai maakunnan matkailupalveluiden puoleensavetävyydessä. Sen sijaan kulttuuripalveluissa arviot ovat maan heikoimmat.
Kesäkuun alussa Kemissä järjestettävän ACEF2025 -forumin paikat on varattu loppuun. Kehittävää keskustelua kiertotaloudesta -aamupäivän 3. kesäkuuta tilaisuus varattiin täyteen hetkessä ja koko tapahtuma viime viikonlopun aikana. Kiertotalouskeskuksen johtaja, ACEF2025 -forumin isäntänä toimiva Tuomas Pussila arvioi, että tapahtuman suosio johtuu siitä, Arctic Circular Economy Forum tarjoaa aitiopaikan kiertotalouden kehitysnäkymiin.
Kemin kaupungin uusi merellinen asuinalue Satamankankaalla on herättänyt suurta kiinnostusta ja määräaikaan mennessä on tehty jo viisi tonttivarausta, kertoo markkinoinnista vastaava projektipäällikkö Vilma Klemetti. Kemin kaupunginvaltuusto käsittelee alueen rakentamispäätöstä touko-kesäkuussa ja alueen infrastruktuurin rakentaminen on tarkoitus käynnistää jo tulevana syksynä. Ensimmäiset rakentajat pääsisivät alustavan suunnitelman mukaan tontilleen alkuvuodesta 2026.
ELY-keskus, Finnvera ja Business Finland ja Team Finland esittelivät Pointin yrityspalvelutiimin aamukahvitilaisuudessa yrittäjille julkisia rahoitusratkaisuja. Digipolis - Kemin Teknologiakylän auditoriossa ja etälinjoilla järjestetyssä tilaisuudessa 8. huhtikuuta oli mukana yli 60 osallistujaa.
Kiertotalouskeskus auttaa parhaillaan useita lappilaisia yrityksiä kehittämään kiertotalouden liiketoimintaansa. Kehittämisapua ovat saaneet muun muassa Keminmaassa toimiva Meri-Lapin Keskuspesula, tervolalainen Louen Kyläkauppa, yritystoimintoja Kemiin laajentanut Force Green oy ja kemiläinen insinööritoimisto Kalott Konsult oy. Kehittämistarpeet yrityksissä ovat usein hyvin erilaisia ja apuun otetaan mukaan myös Kiertotalouskeskuksen kumppaneita, joista tärkeimpiä on Lapin ammattikorkeakoulu.
Euroopan komission rahoittama RISE-projekti, joka kuuluu Euroopan aluekehitysrahaston Interregional Innovation Investment Instrument (I3) -rahoitusohjelmaan, tekee merkittäviä edistysaskeleita kestävän yhteistyön edistämisessä ja innovaation käyttöönoton nopeuttamisessa erityisesti Euroopan unionin vähemmän kehittyneillä alueilla.
Eemeli Kaarre, Joonas Knuuti ja Anton Koskinen Kemin Syväkankaan koulusta ovat voittaneet Vanhat talot ja liiketilat kuntoon kiertotalouden periaattein -yritysideallaan Kiertotalouskeskuksen kummiluokilleen järjestämän haastekisan. Kiertotalouskeskus on palkinnut parhaat yritysideat tiistaina 1. huhtikuuta. Palkintoraatia ilahdutti tämän vuoden haasteessa ideoiden monipuolisuus.
Kesäkuun 3.-4. Kemissä järjestettävä ACEF2025 -kiertotaloustapahtuma uudistuu. Tarjolla on edelleen tuhti kattaus kiertotalousasiaa, verkostoitumismahdollisuuksia ja virkistäytymistä, mutta hiukan uusilla mausteilla. Ohjelmassa yritykset muun muassa tuovat yrityskeissejä ratkottavaksi Ice Cave -luolaan.
Business Kemin yrityskehittäjät palvelevat yrityksiä niin aloitusvaiheessa kuin myöhemminkin vastaan tulevissa asioissa, olivat kysymykset sitten isoja tai pieniä. Yrityskehittäjä Tuula Saarela Business Kemistä rohkaisee ottamaan yhteyttä yritysneuvontaan heti, kun jokin asia alkaa mietityttää. Saman asian toteaa Kemin Kukkapuodin yrittäjä Mervi Pekkala.
Kemi houkuttelee talonrakentajia merenrantatonteilla Satamankankaalle, jonne kaupunki on kaavoittanut uuden asuinalueen. 3. maaliskuuta kello 10 alkaen avautuu varattavaksi kymmenen ensimmäistä omakotitalotonttia. Tontin voi joko vuokrata tai ostaa omakseen.
Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas vihittiin käyttöön lokakuussa 2024. KUVA: Metsä Fibre
Uutta Kuura -tekstiilikuitua valmistettaisiin ilman fossiilisia polttoaineita biotuotetehtaan kyljessä
Tehtaan esisuunnittelu jatkuu arviolta kesään 2026 saakka. Hanke koostuu neljästä kokonaisuudesta: ensimmäisen kaupallisen tehtaan esisuunnittelusta, Kuura-kuidun tuotantoprosessin kehityksestä, asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä markkinoille siirtymiseksi sekä hankkeen rahoitukseen liittyviin tehtäviin. Ympäristöluvan haku on osa tehtaan esisuunnittelukokonaisuutta.
Kuura-tekstiilikuitu on uudenlainen tekstiilikuitu, jossa havusellusta voidaan tehdä tekstiilikuitua ilman fossiilisia polttoaineita ja valmistaa erilaisia tekstiilejä. Metsä Group aloitti kaupallisen Kuura-tehtaan suunnittelun esiselvityksen noin vuosi sitten. Sen aikana on selvitetty muun muassa tehtaan toteutettavuutta ja liiketoimintaidean kannattavuutta.
Esiselvityksen ensitiedot kannattavasta liiketoiminnasta ovat lupaavia, siksi hanke etenee
Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn sanoo, että esiselvityksen aikana saatujen tietojen ansiosta Kuura-hanke näyttää lupaavalta ja siksi yhtiö on päätynyt etenemään seuraavaan vaiheeseen.
”Tuoreen tutkimuksen mukaan Kuura-kuidun ilmastoa lämmittävä vaikutus on selvästi pienempi kuin kilpailevilla tuotteilla, kun otetaan huomioon elinkaaren aikaiset päästöt. Hyviä tuloksia selittää se, että Kuuran teollinen tuotanto yhdistettäisiin Metsä Groupin biotuotetehtaaseen, joka ei käytä fossiilista energiaa. Tämä antaa vauhtia jatkokehitykselle”, Niklas von Weymarn sanoo.
Esisuunnitteluhankkeen tavoitteena on tuottaa kaikki tarvittava tieto ja asiantuntemus, jotta Metsä Groupilla olisi edellytykset harkita Kuura-liiketoiminnan käynnistämistä. Jos yhtiö päättää rakentaa tehtaan, se tuottaisi tekstiilikuitua 100 000 tonnia vuodessa. Suomeen rakennettava tehdas käynnistyisi aikaisintaan vuonna 2029.
Kiertotalouskeskus iloitsee tekstiilikuituhankkeen etenemisestä
Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila iloitsee, että tekstiilikuituhanke etenee. "Olen äärimmäisen iloinen, että Metsä Group on päättänyt jatkaa hanketta ja näkee tekstiilikuiduissa liiketoimintapotentiaalia", Pussila sanoo.
"Toivottavasti esiselvitysvaihe etenee maaliin saakka ja tehdas saadaan rakennettua, ja uudenlaisia kuituja tekstiilimarkkinoille", Pussila toivoo.
Kiertotalouskeskuksen ysiluokkalaiset kummiluokat Kemissä ja Keminmaassa ovat saaneet jälleen tietopaketin kiertotaloudesta ja haasteen, jossa heidän tulee toteuttaa videotehtävänä idea kiertotalousyrityksestä. Kiertotalouskeskus palkitsee parhaat yritysideat.
Yrittäjyydessä verkostot, jatkuva oppiminen ja itsestä huolehtiminen ovat avainasemassa. Nämä kolme kullanarvoista vinkkiä uusille yrittäjille jakoi yrittäjä Teija-Liisa Paananen Meritähti -ravintolasta Business Kemin ja Pointin yrityspalvelutiimin aamiaisella. Vinkkien avulla voi välttää aloittavan yrittäjän sudenkuopat ja tarttua mahdollisuuksiin rohkeasti.
Outokumpu on saanut päätökseen esitutkimuksen kehittyvästä ydinvoimateknologiasta ja etsii ulkopuolista kumppania hankkeen toteutukseen.
Outokummun terästehdas Tornio. KUVA: Outokumpu
Outokumpu on tutkinut mahdollisuutta parantaa vähäpäästöisen energian saatavuutta kehittyvän ydinvoimateknologian avulla. Osana tätä työtä yhtiö arvioi esitutkimuksessaan pienydinvoimalan rakentamisen mahdollisuuksia lähelle yhtiön ruostumattoman teräksen tehdasta Torniossa. Esitutkimus on nyt valmis ja vahvistaa, että pienydinvoimalan rakentamiselle ei ole mitään merkittäviä esteitä. Outokumpu etsii nyt ulkopuolisia kumppaneita, jotka olisivat kiinnostuneet sijoittamaan hankkeeseen ja kehittämään sitä itsenäisesti eteenpäin.
Vuoden seutukuntalaiseksi on valittu yrittäjä Olli Ahonen Ahonen tunnetaan positiivisena merilappilaisena ja alueen puolesta puhujana.
Aurinkovoiman rooli Suomen energiantuotannossa kasvaa nopeasti ja nyt ensimmäistä kertaa on koottu kattava listaus Suomessa kehitteillä olevista teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeista. Listaus osoittaa, että aurinkoenergian potentiaali Suomessa on huomattava: hankkeita on suunnitteilla 285 kappaletta ja niiden yhteisteho ylittää 23 gigawattia (GW). Eniten hankkeita on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaan.
Kemin kaupunki on liittynyt Fisu-verkostoon (Finnish Sustainable Communities) vahvistaakseen entisestään sitoutumistaan hiilineutraaliuteen ja resurssiviisauteen. Liittyminen tukee kaupungin pitkäjänteistä työtä kestävän kehityksen edistämiseksi ja avaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle muiden kuntien kanssa. Kemin kaupungin kasvihuonepäästöt ovat lähes 60 prosenttia matalammat kuin vuonna 2007.
Ympäristöteknologian insinööri Jenni Lampila on aloittanut projektiasiantuntijana Kemin Digipolis oy:ssä. Lampila työskentelee korkeakoulujen ja Kemin Digipolis oy:n ProWater -yhteistyöhankkeessa.
Kaikille Gasgridin yhdessä kansainvälisten kumppaniensa kanssa edistämille vedynsiirtohankkeille myönnettiin Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusvälinetuki. Rahoitustukipotti on suuruudeltaan yli 50 miljoonaa euroa.
Business Kemin messupisteellä on käynyt vilske, kun yrityskehittäjä Tuula Saarela ja Lapin startup -hautomo ja -ekosysteemi -hankkeen projektipäällikkö Markus Pellikka Lapin ammattikorkeakoulusta ovat esitelleet Business Kemin ja Lapin startup -hautomohankkeen toimintaa ja aktivoineet kävijöitä. Sähköalan opiskelijat Elias Flygare ja Minna Lohiniva saapuivat tutustumaan messutarjontaan.
Kemissä kansalaistapaamisessa tiistaina vieraillut pääministeri Petteri Orpo sanoo, että Lapilla on kaikki edellytykset loistavaan tulevaisuuteen. Alueella on runsaasti mineraalivarantoja, mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotantoon, osaavia ihmisiä ja matkailusta löytyy vielä paljon kasvumahdollisuuksia. Orpo sanoo, että hallitus tukee vihreän siirtymän investointeja monin eri tavoin.