Ensimmäinen opiskeluvuoteni Tampereen yliopistossa on vierähtänyt. Rakennustekniikan opinnot imaisivat mukaansa vauhdilla ja sujuivat mukavasti. Opiskeluelämän humuista palasin kotikonnuilleni kesäharjoitteluun
Digipolikselle. Olisiko työelämä tylsää puurtamista - vai mitä yrityksien sielunelämä teekkarille tarjoaisi?

ACEF2026-forumin Icebreaker-verkostoitumistilaisuus alkamassa 2. kesäkuuta Sataman Krouwissa. Vieraita vastaanottamassa yrityskehittäjä Tuula Saarela ja Iida-Maija Pussila. Kuva Videcam.
Onko työelämä tylsää puurtamista?
Ennen harjoittelua oletin työelämän olevan palaverista toiseen ravaamista ja tylsää sähköpostien pallottelua. Aikaisempi työkokemukseni koostuu hotellisiivouksesta sekä opettajan sijaisuuksista, joten yrityksien
sielunmaisema ei ollut minulle kovin tuttua.
Harjoittelun myötä opin, että työelämä on paljon muuta kuin tylsää puurtamista. Työtehtäviini Kemin Digipolis oy:ssä kuului asiakashallintaa sekä Kemissä järjestettävän kiertotaloustapahtuma ACE2026-forumin valmistelemista. Pääsin myös osallistumaan Pohjoinen Teollisuus -messuille, Outokummun kumppanuuspäiville sekä ACEF2026 -forumiin.
"Pienissä hetkissä
voi tapahtua
suuria ja tärkeitä
kohtaamisia."
Työelämässä punotaan ahkerasti verkostoja
Yliopistolla meille on painotettu verkostojen luomisen tärkeyttä. Työskennellessäni kiinnitin huomiota siihen, kuinka ahkerasti verkostoja punotaan työelämässäkin. Pienissä hetkissä voi tapahtua suuria ja tärkeitä
kohtaamisia.
Yhteistyön voima on noussut esiin useassa eri yhteydessä. Yhden ihmisen tai yrityksen on vaikea saada suuria muutoksia aikaan yksin. Usein yhdessä tehdessä asiat sujuvat jouhevammin.
Opin myös prosessien merkityksestä ja pitkäjänteisyydestä. Yksittäinen työtehtävä on vain pienen pieni
osa tehdystä työstä matkalla kohti tavoitetta.
Ilahdutti nähdä useita aidosti työstään innostuneita ihmisiä
Opin, että kiertotalous vaatii sitoutumista ja uudenlaista ajattelua. Minua ilahdutti nähdä ihmisiä, jotka ovat aidosti innoissaan tekemästään työstä. Harjoittelun aikana tapasin useita visionäärejä ja idearikkaita ihmisiä, joita ihailin suuresti.
Outokummun kumppanuuspäivillä sekä ACEF2026-forumissa käymäni keskustelut ja kuulemani uratarinat innostivat minua myös opiskelujen saralla. Opiskellessani kerään oppeja, joiden avulla pääsen tulevaisuudessa itsekin tekemään minulle arvokasta ja merkityksellistä työtä.
Kaiken kaikkiaan suurin oppi, jonka harjoittelusta sain, on se, että luovuus ja rohkeus palkitaan. Myös työelämässä.

