CLT-levyillä ratkaisuja raskaskoneiden haasteisiin (CLTmetsä) -hankkeen pilottilevyjä testattiin Kemissä 17.–18.2.2026 turvallisissa olosuhteissa piha-alueella. Toteutuksesta vastasi Lappia Logistiikan ammattiopettajat ja opiskelijat. Testissä käytiin läpi eri työvaiheet mahdollisimman totuudenmukaisesti: kuormaus, sidonta ja levyjen kantokyvyn testaus toimivien menetelmien ja riskikohtien havaitsemiseksi ennen varsinaista käyttävyyskokeita metsäautoteillä. Hanketiimi odotti kiinnostuksella, mitä testipäivät tuovat tullessaan.

Yksi kokeilluista tavoista oli limittää levyt, jotta nostokohdat eivät osu päällekkäin. Kuva: Jari Lindblad. 

Millaisia levyjä testissä oli?

Mukana oli kummatkin hankkeessa toteutetut 1600×4000 mm kokoiset levytyypit: A=L3 84 mm ja B=C5 124 mm. Kaikkiaan kuusi levyä on varustettu venymäliuskoilla (A1–A3 liuskat pitkittäin ja B1–B3 liuskat poikittain), jotta kuormituksen vaikutuksista saadaan myös mittadataa – ei pelkkiä silmämääräisiä havaintoja. Pihatestissä oli mukana yksi anturoitu levy sekä A- että B-sarjasta.

Kuormaus: miten levyt saadaan kyytiin ja sidottua asianmukaisesti?

Kuormaustesteissä haettiin toimivaa perusreseptiä: miten levyt saadaan kyytiin niin, että työ sujuu ja sidonta pysyy turvallisena. Kokeiltiin kolmea kuormausratkaisua, ja jokainen nosto tehtiin auton omalla nosturilla (suoritukset myös videoitiin).

Kuorma 1:ssa levyt ladottiin sermiä vasten kahdelle pankolle. Kyydissä oli yhteensä 16 levyä: pääosa lappeellaan nipussa ja osa pystyssä nipun sivuilla tukemassa. Ratkaisu oli “looginen ensiyritys”, mutta käytännössä lopputulos osoittautui haastavaksi: Kun nostokohdat osuivat päällekkäin, nippu jäi epätasapainoon ja käsittely “keinui”. Sivuttaistuki vaati pystyyn nostettuja levyjä – työlästä ja riskialtista. Sermi myös söi nosturilta työtilaa ja vei kuormatilaa.

Kuorma 2:ssa levyt ladottiin kolmelle pankolle irti sermistä ja limittäin. Tällä tavalla kyytiin saatiin 18 levyä (9 paksumpaa ja 9 ohuempaa) ja nipun päihin jäänyt “tyhjä tila” pieneni.

Tulos oli heti rauhallisempi: nippu tasapainottui ja nosturille jäi enemmän työskentelytilaa. Haasteeksi jäi sivuttaissuunnan sidonta: sidontapisteet eivät aina palvele levykuormaa, ja ylisidonnat voivat löystyä ajossa.

Kuorma 3:ssa haettiin työmaalle sopivaa rytmiä: levyjä nostettiin 2–3 levyn paketteina ja niitä tuettiin aluspuilla. Tässä kuormassa oli 12 levyä (6 kpl A-sarjaa ja 6 kpl B-sarjaa). Aluspuut tuovat tukea, mutta vievät tilaa ja lisäävät työvaiheita: kapasiteetin ja hallittavuuden väliin jää selvä kompromissi. Pakettinosto nopeuttaa, mutta ote ei saa jäädä vain alimmaiseen levyyn – muuten liukumis- ja putoamisriski kasvaa.

Kuljettajien mukaan pakettinosto nopeuttaa selvästi, mutta edellyttää varmaa otetta ja pitävämpiä heloituksia – muuten liukumisriski kasvaa. Anturoituja levyjä käsiteltiin varovaisemmin, ja huomio oli nimenomaan kuormauksen hallittavuudessa.

 Seuraavaksi laskelmia ja mittausdataa verrataan vielä tarkemmin, jotta teoria saadaan tarkemmin vastaamaan käytäntöä.  

Ajotestit: raskaalla kalustolla levyjen yli?

Ajotestissä rakennettiin kuorman 3 levyistä “ajorata”, jonka yli ajettiin ensin vetoautolla ja lopuksi kuormattuna puutavara-autoyhdistelmällä (noin 76 t). Samalla katsottiin, miten erilaiset keinotekoiset levyjen taipumaa lisäävät korokkeet muuttavat sitä, miten levy kantaa renkaan alla. Venymäliuskoilla varustettujen levyjen asettelussa kiinnitettiin huomio siihen, että venymäliuskat tulivat taipuman näkökulmasta vetopuolelle. Datankeruulaitteisto toimi hyvin ja sen avulla tehdyt levyjen mittaukset täydensivät havaintoja.

Mitä opittiin ja mitä pitää vielä parantaa?

Kestävyys: Kumpikaan levytyyppi ei rikkoutunut kuormitustesteissä useamman yliajokerran seurauksena. Seuraavaksi laskelmia ja mittadataa verrataan vielä tarkemmin, jotta teoria saadaan tarkemmin vastaamaan käytäntöä.

Työ sujuvaksi, riskit alas: Pakettinosto voi nopeuttaa selvästi, mutta nostokouran otteen on oltava pitävä koko paketista – muuten liukumisriski kasvaa.

Heloituksiin lisää pitoa: Nykyiset heloitukset koettiin liukkaiksi, joten niiden pitävyyttä pitää parantaa.