Kiertotalous_BLOGI

BLOGIT

Tytti Ahoranta

Tytti Ahoranta

projektipäällikkö, metsä- ja sahabiotalous, kiertotalous

Muuttaako uusi rakentamislaki rakentamista vähähiilisemmäksi?

31.07.2023
 

Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025.  Toimeenpanon valmistelu on aloitettava pian, sillä monin paikoin muuttuneen lain seurauksena kuntien on uusittava monia rakentamiseen liittyviä määräyksiä, sääntöjä, ohjeita ja toimintoja. 

tytinblogirakentamislaki

Tässä Kemin liikuntahallin rakennustyöt ovat edenneet CLT-elementtien asennusvaiheeseen. Painumaton ristiinlaminoitu massiivipuu- ja betonielementit toimivat hyvin yhdessä. Puurakenteet edesauttavat pienentämään rakennuksen hiilijalanjälkeä. KUVA: TYTTI AHORANTA

Laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota sekä parantaa rakentamisen laatua. Laki on erittäin merkittävä koko yhteiskunnalle, sillä se ohjaa seuraavat vuosikymmenet, miten Suomessa rakennetaan ja miten alueiden käyttöä suunnitellaan.  (TIETOA UUDESTA RAKENTAMISLAISTA)  Maankäyttö- ja rakennuslaki on jatkossa alueidenkäyttölaki.

Muutokset edellyttävät laajan koulutuksen järjestämistä kuntien viranhaltijoille ja päättäjille. Tietojärjestelmämuutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon on myös syytä varata aikaa. 

Ilmastoselvitys rakennusluvan saamisen ehdoksi

Ilmastoselvitys tulee pakolliseksi vuonna 2025 kaikille uudisrakennuksille ja niihin verrattavissa oleville korjausrakentamiskohteille. Ilmastoselvitys ja siihen liittyvä vähähiilisyyden arviointi tulevat olemaan rakennusluvan saamisen ehtona. Tavoitteena on pienentää rakennusmateriaalien ja työmaan päästöjä ja tuoda näkyväksi, että on tärkeää tiedostaa rakennuksen elinkaaren aikaiset päästöt.

tytinblogirakentamislaki3
Suurten hallien puisten kattokannattajien jännevälit voivat olla useita kymmeniä metrejä. KUVA: TYTTI AHORANTA

Aiemmin on painotettu rakennuksen käytönaikaista energiankulutusta, vaikka rakennusmateriaalien osuus elinkaaren aikaisista päästöistä on merkittävä. Materiaalien ilmastovaikutus korostuu entisestään, kun rakennusten energiatehokkuus paranee ja käytettävän energian päästöjen osuus elinkaaren aikaisista päästöistä pienenee energian tuotannon muuttuessa nopeasti yhä vähähiilisemmäksi.
Ilmastoselvitys kertoo rakennuksen elinkaaren ilmastovaikutukset 50 vuoden arviointijaksolla. Menetelmä on yhteneväinen muiden Pohjoismaiden ja EU:n käytäntöjen kanssa. Käytönaikaisen energiankulutuksen päästöjen suuruus on riippuvainen tarkastelujakson pituudesta. Siksi arviointijakson pituudella on suuri merkitys päästöjen jakautumiseen rakennuksen elinkaaren ajalle. Ilmastoselvitys toteutetaan pientalon rakennusluvituksessa rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan avulla. Sen avulla arvioidaan rakennushankkeen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja pyritään löytämään keinoja vähentää rakennuksen elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta.      

 

"Rakennusluvan hakeminen voi myös helpottua, jos suunnitelmat sisältävät alhaisen hiilijalanjäljen. "

 

Ilmastoselvitys vaikuttaa rakennusluvan hakemiseen siten, että rakennuttajat ja suunnittelijat joutuvat esittämään suunnitelmansa ja laskentatuloksensa hiilijalanjäljen osalta. Rakennuslupaa hakiessa saatetaan edellyttää, että suunniteltu rakennus täyttää tietyt hiilijalanjäljen vertailuarvot, joiden avulla rakennuksia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa ympäristövaikutusten osalta.
Rakennusluvan hakijat ovat entistä kiinnostuneempia rakennusten ympäristövaikutusten vähentämisestä. Monet yritykset ja suunnittelutoimistot tarjoavat hiilijalanjälkilaskennan palveluita ja neuvontaa rakennusluvan hakijoille. Se auttaa hakijoita tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja ja optimoimaan rakennusten suunnittelua. Rakennuslupaa hakiessa voidaan vaatia, että suunnitelmiin sisällytetään päästövähennyssuunnitelma, joka osoittaa, miten rakennuksen hiilijalanjälkeä vähennetään esimerkiksi energiatehokkaiden ratkaisujen, uusiutuvan energian käytön tai materiaalivalintojen avulla.
Rakennusluvan hakeminen voi myös helpottua, jos suunnitelmat sisältävät alhaisen hiilijalanjäljen. 

 

Rakennusmateriaalin vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen

Puun käyttö rakennusmateriaalina voi merkittävästi vähentää rakennuksen hiilijalanjälkeä monin tavoin. Puu on uusiutuva luonnonvara, joka kasvaessaan sitoo ilmakehästä hiilidioksidia. Puun käyttö rakennusmateriaalina edistää metsien hoitoa ja kasvua, mikä puolestaan lisää hiilinielujen määrää ja auttaa vähentämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Puurakenteet ovat keveitä, mutta painoonsa nähden lujia. Puurakentamisessa tarvitaan usein vähemmän energiaa betoni- tai teräsrakentamiseen verrattuna. Puisten rakennustuotteiden valmistamiseen kuluu vähemmän energiaa muihin rakennustuotteisiin verrattuna ja puutuotteiden valmistuksessa syntyy sivuvirtana jakeita energian tuotantoon. Puisten rakennustuotteiden hiilijalanjälki on pieni.

tytinblogirakentamislaki2
Puurakennusten materiaalit voidaan kierrättää tai hyödyntää uudelleen rakennuksen elinkaaren päättyessä sellaisenaan tai uusien tuotteiden valmistuksessa. Oikein suojattuna ja hoidettuna puurakenteet kestävät pitkään. Puuta voidaan käyttää myös uusiutuvana energianlähteenä rakennusten lämmityksessä ja energiantuotannossa. Tällöin puu korvaa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä tai kaasua, mikä vähentää merkittävästi rakennuksen käytön aikaista hiilijalanjälkeä.
Puun käyttö rakennusmateriaalina ei aina automaattisesti johda alhaiseen hiilijalanjälkeen. Puun alkuperä, kestävä metsänhoito, oikea käyttö ja käsittely sekä muut ympäristötekijät vaikuttavat lopulliseen hiilijalanjälkeen. On tärkeää varmistaa myös se, että puutavara on peräisin sertifioidusta metsästä. 
Suomessa sertifioitua puuta riittää kotimaiseen rakennustuotantoon yllin kyllin.

Puu on luja, kevyt, kestävä ja näyttävä rakennusmateriaali. KUVA: TYTTI AHORANTA

tytinblogiheinäkuu2023-1

Blogit

Uudistuminen – asenteita myöten - on aina ajankohtaista

Julkaistu 10.7.2024 8:15:00

Digipolis Kemin Teknologiakylässä on Lapin suurin teknologiakeskittymä, jossa toimii 50 yritystä ja organisaatiota, noin 500 työntekijän voimin. Vieressä Lapin AMK ja ammattiopisto Lappia tarjoavat...

Lue lisää

Kesäloma kirkastaa kiertotaloustoimijan ajatukset

Julkaistu 26.6.2024 8:15:00

Kevät 2024 toi jatkumoa Lapin AMKin ja Kiertotalouskeskuksen yhteistyölle. Käynnistimme vihdoinkin yhteistyössä laaditun ja yhteistyössä toteutettavan Lapin teollisen kiertotalouden kiihdytyskaista...

Lue lisää

ACEF2024 jälkilöylyt

Julkaistu 6.6.2024 13:05:02

Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila isännöi kiertotalousretkeä, joka tehtiin läheiseen Laitakarin saareen laivalla. Retkellä paneuduttiin Kemin teolliseen historiaan. KUVA VIDECAM

Lue lisää