Suomessa on 168 000 järveä ja lampea, 21 000 km jokia, pitkä rannikkoalue ja näiden lisäksi valtava määrä soita, puroja ja kosteikkoja. Kaikki nämä vesistöt ovat olleet kautta aikojen olennainen osa luontoa, kulttuuria ja elämää - onhan vesi elämän edellytys.
Kuvavuorinen
"Vesi yhdistää meitä kaikkia hyvin monesta eri näkökulmasta, siksi sen suojeleminen on yhteinen tehtävä."
Edelleenkin sen lisäksi, että vesistöt tarjoavat elinympäristön useille eri lajeille, ne tuovat mukanaan myös monia mahdollisuuksia esimerkiksi virkistäytymiselle ja elinkeinolle. Mutta onko vesi meille jopa niin arkipäiväinen asia, että sen arvo toisinaan pääsee hieman unohtumaan?
Vesistöt kohtaavat haasteita
Suomessa vedet ovat olleet ja ovat edelleen pääosin puhtaita. Arjessamme olemme tottuneet saamaan raikasta vettä hanasta juuri silloin, kun sitä tarvitsemme. Jätevesien käsittely on toiminut hyvin, ja siihen on panostettu vuosikymmenten ajan. Tulevaisuudessa kuitenkin kaivataan uusia ideoita tilanteen säilyttämiseksi, sillä esimerkiksi ilmastonmuutos voi vaikuttaa vesien tilaan. Suomen Vesistösäätiön mukaan ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan voimakkaimmin tunturialueiden vesistöihin ja karuihin, kirkasvetisiin järviin (Tietoa vesistöistä - Vesistöjen tila ja suojelu - Suomen vesistösäätiö). Ilmastonmuutoksen lisäksi haasteita tuovat myös muun muassa lisääntyneet mikromuovit ja muut luontoon kuulumattomat aineet.
Innovaatioita tarvitaan – mitä kiertotalous voi tarjota?
Muuttuvassa maailmassa on hyvä pohtia myös esimerkiksi teollisuuden jätevesien käsittelyä uusien menetelmien löytämiseksi tai olemassa olevien kehittämiseksi. Tässäkin asiassa eri alojen asiantuntijoiden osaamisen yhdistäminen on hyväksi.
Kemin Digipolis on mukana vuodenvaihteessa alkaneessa ProWater-hankkeessa, jossa on tarkoituksena selvittää teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä osana jätevesien käsittelyä. Kiertotaloushengessä olisikin hienoa löytää ratkaisuja, joissa sivuvirrat pääsisivät hyötykäyttöön ja näin hyötyä saataisiin usealta eri kantilta tarkasteltuna. Hanketta toteuttavat pääkoordinaattorina toimiva Oulun yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Luleå tekniska universitet ja Sveriges lantbruksuniversitet sekä Digipolis. Aihetta kannattaakin kurkata lisää hankkeen nettisivulta.
On tärkeää muistaa, että vesi ei tunne rajoja – ei kuntien, eikä valtioiden. Meillä Lapissa tästä onkin hyviä esimerkkejä, esimerkiksi Tornionjoki, Tenojoki ja Paatsjoki. Haluamme pitää vedet puhtaina vielä tulevaisuudessakin, siksi tarvitsemme tutkimusta, yhteistyötä ja uusia ratkaisuja. Vesi yhdistää meitä kaikkia hyvin monesta eri näkökulmasta, siksi sen suojeleminen on yhteinen tehtävä.
