Kierrätysravinteet ovat biologisen ja kemiallisen kierron kautta talteen otettuja ravinteita, jotka palautetaan uusiokäyttöön sen sijaan, että ne kulkisivat hukkaan jätevirtojen mukana. Ne voivat olla peräisin esimerkiksi jätevesilietteestä, biojätteestä, teollisuuden sivuvirroista tai maatalouden ylijäämistä. Tavoitteena on hyödyntää resurssit uudelleen ja vähentää riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista kuten fosfaattimalmista ja tuontiammoniakista.

Syksyllä 2025 alkaneessa KIRSI-hankkeessa päämääränä on selvittää, miten teollisuuden prosessisivuvirrat Meri-Lapissa voidaan hyödyntää kierrätysravinteina maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Kuva Kuvavuorinen

Tulevaisuudessa kierrätysravinteiden arvo korostuu seuraavien asioiden kautta:

• Resurssitehokkuus paranee, ympäristövaikutukset vähenevät ja kiertotalousliiketoiminta kasvaa alueeellisesti. Kierrätysravinteet ja niiden jalostaminen on lähes aina paikallista toimintaa.
• Fosforin, typen ja hivenaineiden uudelleenkäyttö pienentävät energiankulutusta ja hillitsevät rehevöitymistä erityisesti paikallisissa vesistöissä.
• Samalla syntyy kokonaan uusia markkinoita eri toimijoille, kun jätevirroista tulee uusioraaka-aineita. Tämä vaatii meiltä kaikilta uutta ajattelutapaa ja myös lainsäädännön kehittämistä kiertotaloudelle sopivaksi. Juuri nyt lannoite- ja jätelainsäädäntöä ollaan kehittämässä oikeaan suuntaan.

Teollisuuden sivuvirtojen rooli Meri-Lapin alueella

Meri-Lapissa kemianteollisuus, metallurginen tuotanto ja metsäteollisuus muodostavat laajoja sivuvirtoja, joihin sisältyy ravine- ja hivenainepitoisia jakeita, kuten kuitulietteitä, jätevesivirtoja ja orgaanisia ja epäorgaanisia sivuvirtoja. Näiden hyödyntäminen kierrätyslannoitteiksi ja/tai maanparannusaineiksi vahvistaa Meri-Lapin alueen omavaraisuutta, tuo työpaikkoja, vähentää logistiikkakustannuksia ja tukee paikallista maa- ja metsätaloutta.

"On myös selvää, että näin suuria määriä teollisia ja paikallisia sivuvirtoja ei voida hyödyntää kaikkia paikallisesti."

Alueen merkittävä teollinen keskittymä tarjoaa myös mahdollisuuden integroituihin ratkaisuihin, joissa eri toimialojen sivuvirrat kytketään toisiinsa sopivalla tavalla. Näin toimimalla lannoite- ja maanparannusvalmisteiden tuotanto voi muodostaa yhtenäisen alueellisen kiertotalousverkoston. Tällainen kokonaisuus merkittävine sivuvirtamäärineen (> miljoona tonnia) nostaa Meri-Lapin potentiaalin kierrätysravinneinnovaatioiden keskeiseksi kehitysympäristöksi Suomessa. On myös selvää, että näin suuria määriä teollisia ja paikallisia sivuvirtoja ei voida hyödyntää kaikkia paikallisesti. Tähän haasteeseen ratkaisun tarjoavat alueen satamat, joiden kautta uusiotuotteiden vienti mahdollistuu koko Itämeren alueelle läpi vuoden.

KIRSI-hankkeen merkitys

Juuri alkaneessa KIRSI-hankkeessa päämääränä on selvittää, miten teollisuuden prosessisivuvirrat Meri-Lapissa voidaan hyödyntää kierrätysravinteina maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Hankkeessa selvitetään ja on jo selvitetty alueen sivuvirtojen ravinne- ja hivenainepotentiaalia, arvioidaan kierrätysravinteiden arvoketjut, tunnistetaan paikallisten yritysten kehitystarpeet ja selvitetään logistiikka- ja käyttömahdollisuudet.

Hanketta vetävät Kemin Digipoliksen Kiertotalouskeskus ja Lapin ammattikorkeakoulu. Lisäksi hankkeeseen on sitoutunut laaja ja monipuolinen osaajajoukko: Aalto-yliopisto, Forest Vital, Luke, Metsä Group, MTK, NG Nordic, Oulun Energia, Pohjaset, SMA Mineral ja Yara Eco. Myös muut alueen isot teollisuusyritykset ovat tietoisia hankkeesta.

Uskon vakaasti, että tällä “kokoonpanolla” saamme aikaan KIRSI-hankkeessa uusia kiertotaloustuotteita käytännön tekemisen ja kokeilujen kautta. Lisäksi pyrimme saamaan aikaan asennemuutoksen kierrätysravinteisiin liittyen kaikilla tasoilla ja erityisesti uutta liiketoimintaa mahdollisimman pian Meri-Lapin alueelle.

Lue lisää Kirsi-hankkeesta.