Tunnetuimmat rahamaailman keskukset New Yorkin Wall Street ja Lontoon City sijaitsevat Euroopan unionin ulkopuolella. Erityisen kaukana nämä rahamaailman keskukset ovat pääomaköyhästä Suomesta.
Suomi kuitenkin sinnittelee taloudellisesti vuodesta toiseen ja saa tarvittaessa lainaa muun muassa Wall Streetiltä, jos jotain yllättävää, kuten Neuvostoliiton romahdus ja siitä seuraava lama tapahtuu.

Suomi on monella tapaa menestystarina. Koulutuksen, terveydenhuollon, puhtaan luonnon, lähes olemattoman korruption, teknologian ja lukemattomien muiden teemojen kautta katsottuna olemme maailman kärkeä. 
Lappi on arktisella vyöhykkeellä harvaan asuttuna alueena kuin ihme vertaistensa joukossa pärjätessään taloudellisten lukujen valossa paremmin kuin moni alavilla viljelysmailla sijaitseva Euroopan unionin alue.
Rahamarkkinoilla ja erityisesti ulkomaisten pääomien houkuttelussa Suomea ei kuitenkaan voida pitää edes hyvällä tahdolla menestystarinana.

Ruotsikaan ei ole niin mahtava menestystarina rahamarkkinoilla kuin on annettu ymmärtää. Oma valuutta kruunu euroalueen luontevana jäsenmaana luo ruotsalaisesta yrityskentästä impivaaralaista mielikuvaa. 
Ruotsi toki pääsee Suomeen verrattuna markkinatalouden näkymättömien käsien syleilyyn kuullen hellän kuiskauksen ’Sinä riität – Du räcker till!’.

"Suomi on monella tapaa menestystarina ja Lappi on arktisella vyöhykkeellä harvaan asuttuna alueena kuin ihme."

Euroopan unioni kehittyy talousalueena ja sisämarkkinana syklisesti, eli välillä nopeitakin edistysaskeleita ottaen, mutta toisinaan hyvin hitaasti. Euroopan unionin sisämarkkinoiden neljä perusvapautta ovat työvoiman (ihmisten), tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus.

Kolme ensimmäistä perusvapautta on helppo konkretisoida ja oikeastaan helppo liikutellakin Euroopan unionin sisällä. Puolalainen insinööri on tuttu ilmestys Suomen työmarkkinoilla, pakettimatka on helppo ostaa palveluna toisesta EU maasta samoin kuin portugalilainen viini Alkosta tai saksalainen vehnäolut Lidlistä. 
Miten on sitten pääomien vapaan liikkuvuuden laita? Tässä on koko Euroopan unionin sisämarkkinoiden pullon kaula. Pääomat liikkuvat sisämarkkinoilla laiskasti.

Markkinatalous on peli, jossa Euroopan unioni on jäänyt lähelle lähtöruutua

Alussa mainitsin Lontoon Cityn ja New Yorkin Wall Streetin. Näiden rahatalouden konepajoien kautta lähtee käsittämätön määrä pääomia ympäri maailmaa jo yhden vuorokauden aikana.
Markkinatalous kuvaa hyvin näiden finanssikeskusten toimintaa. Markkinoilla voi sijoittaa mihin tahansa, Suomen ulkomaanvelasta San Franciscon peliteollisuuteen. Ja kuten kaikki tietävät, on hyvillä markkinoilla hurmoksellinen kaupanteon tunnelma ja hyviä pelejä. Markkinatalous on peli, mutta siinä pelissä Euroopan unioni on jäänyt lähelle lähtöruutua.

Raha on tarkoitettu kiertoon ja silloin voi voittaa enemmän

Olen päässyt perehtymään viimeisen kahden vuoden aikana monesta näkökulmasta teolliseen kiertotalouteen työtehtävieni kautta. Mielestäni näitä teollisen kiertotalouteen periaatteita voisi soveltaa Euroopan unionin sisämarkkinoilla pääomamarkkinoihin.

Kun tulee vaikkapa ylijäämää hyvistä sijoituksista vauraammille yrityksille, alueille ja valtioille, on ne järkevää laittaa kiertoon, myös sijoittajan näkökulmasta riskisemmille Euroopan unionin alueille. Kun pelaa riskillä voi voittaa enemmän, raha ei ole luotu nukkumaan eikä pääomat lepäämään.

On aika laittaa uusi vaihde pääomien kiertotalouteen Europan unionissa., Lappi voi olla tässä pääomien kiertotalouden kiihdytyksen etulinjassa ja saamme huomattavasti nykytilannetta enemmän pääomaa Lapin investointeihin!