Syyskuun neljännellä viikolla vietetään sekä kestävän kehityksen viikkoa että hävikkiviikkoa. Miksi tällaisia viikkoja vielä tarvitaan? Emmekö me olekaan kestävän kehityksen kärkikastia ja maailman onnellisin kansa? Ehkä jollakin mittarilla olemme, mutta mitä mitataan ja mihin verrataan.

Suomessa kulutetaan luonnonvaroja neljän maapallon verran. Luonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen ja sosiaalinen kestävyys on koetuksella erityisesti työttömyyden suhteen.

Hävikkiä on monenlaista

Hävikki- ja kestävän kehityksen viikolla on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään niin omaa, kuin yhteiskunnan toimintaa.

Hävikkiviikolla puhutaan paljon ruokahävikistä. Se on todella tärkeä aihe. Koko ruokaketjun vuotuisen ruokahävikin määrä maassa on noin 400 miljoonaa kiloa. Sen rahallinen arvo on 590 miljoonaa euroa. (Lähde: Luonnonvarakeskus)Hävikkiä syntyy kuitenkin paljon myös muualla kuin ruokajärjestelmässä. Mitä se muu hävikki on?

Hävikkiä on mielestäni kaikki se, mikä hylätään roskaksi tai jätteeksi, kun itse ei sitä enää tarvitse. Hävikkiä voi olla myös aineeton pääoma, jota ei oteta käyttöön tai jota ei osata arvostaa.

Korjaamalla pidennetään tuotteen elinkaarta eli vähennetään jätettä

"Jos pikkuvikainen vaate, laite, kone tai jokin muu hyödyke hylätään jätteeksi, niin se on hävikkiä pahimmillaan."

Hävikkiviikolla on tarpeen puhua myös korjaamisesta, koska korjaamalla saadaan hyödykkeiden elinkaarta pidennettyä mahdollisesti vuosilla. Jos pikkuvikainen vaate, laite, kone tai jokin muu hyödyke hylätään jätteeksi, niin se on hävikkiä pahimmillaan.

Korjaaminen kuuluu kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Korjauspalveluilla saadaan toiminnan taloudellinen hyöty jäämään omalle alueelle. Myös työllisyys voi kohentua ja korjauspalveluiden kysynnän lisääntyessä pienyrittäjyys. Samalla uuden hyödykkeen tuottamisen ympäristö ja sosiaaliset haitat jäävät syntymättä. Kiertotaloudessahan jätteen synty tulee estää. Korjaustoiminnan avulla tämä toteutuu helpoiten.

LapinKIERTO -kiertotalousosaaminen Lapin yritysrajapinnassa -hanke on edistänyt korjaamista monella eri saralla. Viime vuonna järjestettiin Kauppakeskus Rajalla EkoaTekoa - korjaa, kunnosta ja käytä uudelleen tapahtuma. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään jo toisen kerran. Tapahtumassa tuodaan esille korjauspalveluyrittäjiä alueelta ja kerrotaan korjaamisen hyödyistä.

Hanke on myös edistänyt korjausosaamisen lisäystä ammattiopisto Lappiassa, jossa tieto- ja viestintätekniikan alalla on alettu opettaa älypuhelinten korjausta. Opiskelijat ovat ottaneet tämän opiskelun innolla vastaan. Keskusteluja on käyty myös muiden elektronisten laitteiden ja kodinkoneiden korjaamisen tilanteesta. Yleistä tietoisuutta korjaamisen hyödyistä tulee esille myös hankeen syksyllä julkaisemasta EkoaTekoa -korjausoppaasta. (Nimi vielä työn alla)

Entä mitä on se aineeton hävikki? Olisiko se tiedon käyttämättä jättämistä? Hiljaisuutta kun pitäisi puhua? Omien arvojen sivuuttamista ympäristön paineiden vuoksi? Perustarpeiden (ruoka, suoja) jälkeen merkitykselliset asiat ovat usein aineettomia kuten turvallisuus, yhteys itseen ja toisiin ihmisiin sekä rakkaus. Ei hukata ainakaan näitä!