Lapin teollisen kiertotalouden kiihdytyskaista -hanke on päättymäisillään Lapin ammattikorkeakoulun osalta ja on aika käydä läpi mitä hankkeen aikana on saatu aikaan ja tarkastella saavutettuja tuloksia sekä kiihdytyskaistan mahdollisuuksia tulevaisuuden kiertotalouskentällä. Lapin AMK ja Kiertotalouskeskus ovat tehneet yhteistyötä kohta kahden vuoden ajan Lapin teollisen kiertotalouden kiihdytyskaista -hankkeen parissa. Kiertotalouden kiihdytyskaistan muotoileminen on saatu käyntiin paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden ansiosta. Kemin Digipoliksen työ hankkeen parissa jatkuu vielä keväällä 2026.

Kiertotalouden kehitystyö on ollut pitkäjänteistä jo vuosia. Lapin alueella on tehty erityyppistä yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa ja on ollut ilahduttavaa havaita, kuinka kiertotalouden liiketoimintapotentiaalia on saatu esille enenevässä määrin. Yhteistyö Kemin Digipoliksen ja Kiertotalouskeskuksen kanssa on tuonut esille tehokkaan väylän, jossa huomioidaan eri organisaatioiden parhaat keinot viedä kiertotaloutta eteenpäin.

Mistä kaikki alkoi?

Lapin teollisen kiertotalouden kiihdytyskaista sai alkunsa aikoinaan yhteisestä tarpeesta saada Lapin alueelle entistä näkyvämmin kiertotalous esille. Lapin AMK ja Kiertotalouskeskus on tehnyt vuosia yhteistyötä erilaisten hankkeiden kuten Lapin teollinen kiertotalous 2.0- sekä Teollisen kiertotalouden osaamisalusta-hankkeiden parissa. Kiertotalouden kehittäminen on aina ollut yhteinen päämäärä, ja organisaatiot ovat löytäneet toisistaan tukea erityyppisten kiertotaloustoimenpiteiden kehitystyössä.

Yhteistyön paikkoja on aina löytynyt ja Kiihdytyskaista -hankkeen teemakin tarkentui pääsääntöisesti yhteistyön kehittämisen ympärille, yritysten kehitystyötä unohtamatta. Yritykset ovat olleet aina mukana hankkeissa, niin myös tässä Kiihdytyskaista -hankkeessa. Kiihdytyskaista-hankkeen päätavoitteeksi muotoutui matalan kynnyksen väylän löytäminen yritysten osalta, tärkeintä oli löytää ne helpoimmat keinot toteuttaa yritysten kanssa yhteistyötä kiertotalouden kehittämiseksi.

Toimintamallien benchmarkkaus tuotti tulosta

Yksi hankkeen päätavoitteista oli muodostaa matalan kynnyksen väylä yritysten kiertotaloustoimintoihin eli ”Toimintamalli”, jonka avulla sekä kiertotalouden kehittäjät, yritykset ja muut sidosryhmät voisivat helposti toteuttaa erilaisia yhteistyön muotoja. Toimintamallin työstäminen käynnistettiin hankkeen puolen välin tienoilla, koska ensin oli tutkittava alueen muiden toimintamallien toimivuutta. Toimivuuden testaamista suoritettiin tutustumalla esimerkiksi TEQU konseptiin sekä heidän hyvin brändättyyn ”Proto kuukaudessa” arvolupaukseensa. TEQU konseptin avulla on tehty pitkäjänteistä ja hyvää työtä yritysten liiketoiminnan edistämiseksi ja tätä samaa toimintamallia haluttiin jatkojalostaa kiertotalouden toimenpiteiden kehitystyöhön.

Kiihdytyskaistan hanketoimijat tarkastelivat useita erilaisia toimintamalleja ja konsepteja kansallisella tasolla ja sieltä löytyikin monia hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on kehitetty ProtoKS -toimintamalli, jossa tehdään prototyyppejä ja tuotekehitystä keskisuomalaisille yrityksille. Toimintamalli on hyvin samantyyppinen kokonaisuus kuin TEQU konsepti, oli helppoa löytää tästä hyvät käytänteet hyödynnettäväksi myös Kiertotalouden kiihdytyskaistan tueksi.

Hanketoimijat löysivät myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työstämän toimintamallin, jonka avulla toimijat alueella voivat kehittää hyvinvointitarkastuksen palveluprosessia. Tämä toimintamalli oli hyvin yksinkertainen, mutta kattava. Tämä toimintamalli auttoi sekä palveluprosessin kehittäjää että hyödyntäjää löytämään sopivat yhteistyön muodot.

Erilaisten valmiina olevien toimintamallien läpikäyminen oli tarpeellista ja palkitsevaa. Kiertotalouden kiihdytyskaista -hankkeen toimijat löysivät tämän esitarkastelun aikana paljon muitakin hyviä toimintamalleja ja esimerkkejä, joita voidaan sekä tämän hankkeen että myös muiden hankkeiden puitteissa hyödyntää. Kaikista toimintamalleista napattiin jotain hyödynnettävää Lapin alueen kiertotalouden kiihdytystyöhön. Hankkeelle muodostettiin jo alkuvaiheessa tilannekuva ja työpakettien koonti, jotta kokonaisuus olisi paremmin hahmotettavissa. Kuvaus on ollut toimiva, työpakettien tavoitteita on saavutettu ja kehitystyötä on toteutettu järkevästi (Kuva 1.).

Kiihdytyskaistan toimintamallin toteutuminen

Esiselvitysten perusteella hanketoimijat päättivät toteuttaa toimintamallin Lapin alueelle erityisesti teollisen kiertotalouden kehitystoimintojen avuksi. Esiselvityksissä ei noussut esille yhtään toimintamallia, joka olisi suunniteltu erityisesti teollisen kiertotalouden teemaan sekä sopinut meidän matalan kynnyksen tarpeeseemme. Toki jos benchmarkkaustyötä oltaisiin laajennettu niin ehkä sieltä olisi löytynyt lisää esimerkkejä. Kartoituksissa nostettiin esille myös Kiertotalous-AMK -hankkeella työstetty toimintamalli, jossa tuotiin ammattikorkeakoulujen tarjoamat kiertotalouspalvelut osaksi yritysten toimintoja. Vaikka tässäkin toimintamallissa oli kiertotalouden teema mukana, se ei siltikään aivan täysin vastannut sitä mitä Kiihdytyskaista -hankkeessa tavoiteltiin. Luonnollista olikin, että hanketoimijat lähtivät yhteistyössä alueen toimijoiden ja yritysten kanssa suunnittelemaan toimintamallin sisältöä, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin yritysten tarpeisiin.

Toimintamallin sisällön suunnitteluvaiheessa oltiin yhteydessä alueen yrityksiin ja kysyttiin heiltä kommentteja ja palautetta toimintamallin toimivuudesta. Lapin ammattikorkeakoulu toteutti kaksi haastattelua kahteen hyvin erityyppiseen yritykseen. Toinen yrityksistä oli paikallinen mikroyrittäjä, jolla on yhden työntekijän yritys ja toinen taas oli pienyritys, jossa on kolme työntekijää. Mikro- ja pienyrittäjät olivat AMKille kohderyhmänä tässä vaiheessa, koska heille toivotaan erityisesti enemmän tukea. Haastatteluiden pohjalta suuntasimme toimintamallin sisältöä enemmän käytännönläheiseksi, esimerkiksi lisäämällä toimintamalliin yksinkertaisuutta. Toinen yrityksistä koki saavansa Lapin AMKilta tukea silloin, kun se on ajankohtaista ja tarpeellista, mutta toinen yritys taas koki olevansa kiertotalouden kehitystyössä jo niin pitkällä, että toimintamallista ei juurikaan ollut tässä vaiheessa heille apua.

Haastattelukierros oli valaiseva, tämän ansiosta tuli entistä selkeämmäksi se, että kiertotalous ja sen edistäminen näyttäytyy eri yrityksissä hyvin eri lailla. Osa yrityksistä on selkeästi jo löytänyt oman tapansa viedä kiertotaloutta eteenpäin sopivin askelin, osa taas tunnistaa kiertotalouden selkeästi omaksi liiketoiminnakseen. Haastatteluiden lisäksi yritysten palautetta kysyttiin Webropol -kyselyllä, joka on ollut auki koko hankkeen käynnissäoloajan.

Miten tästä eteenpäin?

Lapin teollisen kiertotalouden kiihdytyskaista -hankkeessa ollaan loppuvaiheessa, Lapin AMK päättää oman osuutensa vuoden vaihteessa, mutta Kemin Digipoliksen työ jatkuu vielä keväällä. Tässä vaiheessa on tärkeää havaita ja tunnistaa kaikki ne hyvät toimenpiteet, keskustelut yritysten kanssa, innovaatioideat sekä tulevaisuuden yhteistyön paikat. Tämä hanke oli jälleen yksi osoitus siitä, että yhteistyö kannattaa aina ja tästäkin jää jälleen jotain käteen. Kiihdytyskaistan toimintamallia viedään eteenpäin, vaikka hanke päättyykin, on tärkeää pitää yllä kehitysintoisuutta, vaikka sen toteutuminen voikin olla jatkossa erityyppistä.

Aluekehitysrahan avulla on saatu kehitettyä hienoja asioita, uusia yhteistyön muotoja, yrityscasejä sekä koko Lapin aluetta palvelevia toimintamalleja. Ilman tätä tukea me, kiertotalouden kehittäjät, emme voisi tätä työtä tehdä eivätkä yritykset saisi tukea omille kiertotalousinnovaatioilleen. Aluekehitysrahan ansiosta saimme tässäkin hankkeessa toteutettua hienon toimintamallin, jonka avulla on entistäkin helpompi käynnistää keskustelua yrityksien suuntaan. Tässä hankkeessa kartoitimme ja haastoimme vain pienen osan Lapin alueen yrityksistä ja muista toimijoista, joten työ on ehdottomasti vielä kesken.

Tällä hetkellä hanketoimijat ovat toteuttamassa hankkeen toimenpiteille eräänlaista läpivalaisua ja tarkastelemme saatuja tuloksia tarkemmin. Uusia yhteistyökeskusteluita on jo käynnistetty, yhteistyömme ei pääty tähän, vaan tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti uusia mahdollisuuksia. Toimintamallia tullaan vielä loppuvuodesta pilotoimaan yhden työpajan ohessa, jonka Lapin teollisen kiertotalouden kiihdytyskaista -hanke järjestää. Vielä ei siis ole aika pakata koko hanketta kasaan, katsotaan kaikki mahdollisuudet loppuun asti.

Kiertotalousterveisin,

-Katri