Meri-Lapin kasvu: Rahoitusosaamisen kehittäminen ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Rakennemuutoksen jälkeen Meri-Lapissa on syntynyt vahva perusta uudelle kasvulle. Alueella on poikkeuksellisen paljon mahdollisuuksia vihreän siirtymän, energian, teollisuuden, matkailun, puolustussektorin ja kiertotalouden ympärillä. Suurimmat haasteet liittyvät tällä hetkellä investointien etenemiseen, osaavan työvoiman saatavuuteen ja rahoituksen hyödyntämiseen. Kemi-Keminmaa-Simo -rakennemuutossuunnitelman toteuttaminen -hanke paneutuu seuraavaksi yritysten rahoitusosaamisen petraamiseen.  

Projektikoordinaattori Jari Iisakka ja projektipäällikkö Maija Saarenpää Kemi-Keminmaa-Simo -rakennemuutossuunnitelman toteuttaminen -hankkeesta ovat kuulleet alueen yrittäjiä ja marraskuussa järjestetään pk-yrityksille tarkoitettu konkreettinen rahoitusilta. 

Yritykset näkevät Meri-Lapin vetovoimaisena

Tuoreen suhdannebarometrin mukaan Lapin pk-yritykset näkevät tulevaisuutensa muuta maata myönteisempänä. Positiivinen vire näkyy myös Meri-Lapin yritystoiminnassa. "Positiivinen tulevaisuususko näkyy Kemi–Keminmaa–Simo -alueella erityisesti siinä, että yritykset valmistautuvat useisiin samanaikaisiin kasvuajureihin. Alueella nähdään mahdollisuuksia vihreässä siirtymässä, energia-alan hankkeissa, datakeskuksissa, matkailussa, mineraalien jatkojalostuksessa sekä puolustus- ja turvallisuussektorin avautuvissa liiketoimintamahdollisuuksissa", projektipäällikkö Maija Saarenpää Kemi-Keminmaa-Simo -rakennemuutossuunnitelman toteuttaminen -hankkeesta toteaa.

Kemi-Keminmaa-Simo -rakennemuutossuunnitelman toteuttaminen -hankkeen työpajoissa on noussut voimakkaasti esille näkemys, että Meri-Lappi on investointien näkökulmasta erittäin kilpailukykyinen alue. "Erityisesti energia-infrastruktuuri, satama, logistinen sijainti sekä Ruotsin läheisyys nähdään merkittävinä vahvuuksina. Alueella on myös käynnissä useita matkailu-, teollisuus- ja energiasektorin kehityshankkeita, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen. Rakennemuutoksen jälkeen syntyneet yhteistyöverkostot ovat vahvistaneet alueen kykyä tunnistaa uusia mahdollisuuksia ja reagoida muutoksiin", Saarenpää selvittää.

Suhdannebarometrin mukaan pk-yritykset ovat kuitenkin maltillisia investointipäätöksissään. "Kyse ei ole ensisijaisesti varovaisuudesta, vaan toimintaympäristön epävarmuudesta. Hankkeessa tekemissämme haastatteluissa ja kyselyissä ovat nousseet esiin globaalin talouden epävarmuus, geopoliittiset riskit, sääntely, luvitusprosessit, korkea kustannustaso sekä rahoituksen saatavuuteen liittyvät kysymykset. Useat toimijat arvioivat, että merkittävää investointipotentiaalia on edelleen olemassa, mutta investointipäätöksiä on siirretty myöhemmäksi epävarmuustekijöiden vuoksi", Saarenpää kertoo.

Meri-Lapissa nähdään paljon pitkän aikavälin mahdollisuuksia esimerkiksi vetytaloudessa, teollisuuden uudistumisessa, datakeskuksissa, energia-alalla ja kiertotaloudessa. "Yritykset eivät siis ole menettäneet uskoaan tulevaisuuteen, vaan pyrkivät tekemään investointeja hallitusti ja oikeaan aikaan", Saarenpää kiteyttää. 

Pk-yritysten kasvu- ja rahoitusilta 25. marraskuuta

Voit ilmoittautua 25.11. tapahtumaan joko kuvan QR-koodista tai alapuolella olevan linkin kautta.

Ilmoittautuminen 25.11. pk-yritysten kasvu- ja rahoitusiltaan

Rahoitusesteet ovat yksi keskeinen pullonkaula investointien etenemiselle. "Rahoituksen osalta haasteena ei usein ole pelkästään rahan puute, vaan yrityksiltä puuttuu aikaa, osaamista tai resursseja valmistella investointeja ja hakea erilaisia rahoitusinstrumentteja. Rahoitusosaamisen vahvistaminen on tärkeää, jotta Meri-Lapin kasvupotentiaali voidaan muuttaa uusiksi investoinneiksi, liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi", projektikoordinaattori Jari Iisakka Kemi-Keminmaa-Simo -rakennemuutossuunnitelman toteuttaminen -hankkeesta sanoo.

Ensimmäinen käytännönläheinen rahoitusseminaari järjestetään 25. marraskuuta. Illassa esitellään rahoituskeissejä ja pääsee keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa sekä sopimaan jatkotoimista.  Ilmoittautuminen tapahtumaan on avoinna, ja tilaisuuteen on paikkoja rajoitetusti. 

Iisakan kokemuksen mukaan monet yritykset tuntevat perinteiset rahoituslähteet melko hyvin, mutta esimerkiksi Business Finlandin, EU-rahoituksen, kehittämishankkeiden, innovaatiorahoituksen ja kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisessä on edelleen paljon kasvunvaraa. "Yritykset tarvitsevat usein käytännönläheistä sparrausta siihen, mikä rahoitusinstrumentti soveltuu mihinkin kehittämistarpeeseen. Samalla tarvitaan tukea hankkeiden valmisteluun, kumppanien löytämiseen sekä rahoitusprosessien ymmärtämiseen."

Lapissa pk-yritykset tarvitsevat rahoitusta yleensä tuotannon ja palveluiden kehittämiseen, digitalisaatioon ja tekoälyn hyödyntämiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, vihreän siirtymän investointeihin, kiertotalousratkaisuihin, energia- ja ympäristöteknologiaan, kansainvälistymiseen, matkailupalveluiden tuotteistamiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön koulutukseen. 

Tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitys kasvaa

Iisakka uskoo, että tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitys tulee korostumaan lappilaisissa pk-yrityksissä tulevina vuosina entistä enemmän. "Esimerkiksi kaivannaisjätteen hyötykäyttö, metallien talteenotto, teollisuuden sivuvirrat, hiilidioksidin talteenotto, tekoälyn hyödyntäminen sekä kiertotalous ja huoltovarmuus tarjoavat merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla korostuu yritysten, oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö. T&K-toiminta ei ole enää vain suurten yritysten asia, vaan myös pk-yritysten kilpailukyky rakentuu yhä enemmän innovaatioiden, osaamisen ja uuden teknologian varaan."

Muitakin pulmia, esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus

Rahoitusosaaminen ei ole ainoa este lappilaisyritysten kasvulle. "Lisäksi tekemissämme haastatteluissa merkittävästi esille nousivat myös osaavan työvoiman saatavuus, teknisten osaajien puute, koulutuksen ja työelämän kohtaanto-ongelmat, nuorten poismuutto, kansainvälisen työvoiman saatavuus ja integroituminen, luvitus- ja sääntelyprosessien hitaus, investointien koordinoinnin puute
sekä yritysten vähäinen osallistuminen kehittämistoimintaan", Iisakka listaa. 

Kemi–Keminmaa–Simo -alueella yritykset näkevät mahdollisuuksia vihreässä siirtymässä, energia-alan hankkeissa, datakeskuksissa, matkailussa, mineraalien jatkojalostuksessa sekä puolustus- ja turvallisuussektorilla. Kuva Kemin kaupungin keskustasta-alueelta, Kuvavuorinen.