Ajankohtaista

Ekoteollisuuspuistojen mittaaminen olisi paras aloittaa viivytyksettä

Kiertotaloutta edistävät ekoteollisuuspuistot tarvitsevat oman mittaristonsa toiminnan kehittämiseksi. Kiertotalouskeskuksen juuri julkaisema Policy Brief suosittelee, että ekoteollisuuspuistojen mittaaminen olisi paras aloittaa viivytyksettä.

EKOTEOLLISUUSPUISTOTCANVA2

Policy Brief suosittelee pikaista aikataulua, koska sopivista seurantamekanismeista opitaan parhaiten tekemällä.  Mittaamisen kehittäminen tulisi tapahtua yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyössä, niin että yritys mittaa toimintaansa ja raportoi tarvittavat tiedot valvovalle viranomaiselle avoimen vuorovaikutuksen kautta.

”Soveltuvien mittareiden löytämiseksi tarvitaan kuitenkin yhteinen näkemys menestyvästä toiminnasta. Toimijoita kiinnostaa myös, missä muutosvaiheessa ollaan menossa ja millaisella muutosnopeudella ollaan siirtymässä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, joka tukee tasapuolisesti taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä hyvinvointia yhteiskunnassa”, sanovat Kiertotalouskeskukselle yhteenvedon koonneet asiantuntijat Jukka Teräs ja Eeva Turunen Norrum Oy:stä.

Epävarmuus hyväksyttävä alkuun

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Sari Tasa muistuttaa, että eri puolilla Suomea sijaitsevat ekoteollisuuspuistot ovat hyvin erilaisia. Merkittäviä erityisesti kestävään kehitykseen, toimijoiden yhteistyöhön ja kiertotalouteen panostavia ekoteollisuuspuistoja on Suomessa noin parisenkymmentä. 

”Mittaaminen voi olla puistokohtaista, mutta joistain yhteisistäkin mittareista on sovittava. Mittareiden kehittämisessä tulee välttää ylimääräisen työn tuottamista ja pohtia, minkälaisten jo olemassa olevien toimintojen yhteyteen mittaamista voisi luontevasti kehittää. Mittaaminen pitäisi kuitenkin aloittaa nyt heti ja hyväksyä tietty epävarmuus alussa ja todeta, että tämä on oppimisprosessi”, Tasa toteaa.

Tiedon automatisointia hyödynnettävä

”Kiinnostavaa on saada käyttöön sellaisia kanavia, jossa toiminnan raportointi olisi automatisoitavissa ja/tai julkisesta tietokannoista löydettävissä. Lisäksi laadullisten mittareiden avulla voitaisiin kartoittaa yleistä asenneilmapiiriä sekä luoda kuvaa teollisen kiertotalouden kiinnostuksen kehityssuunnasta, sen tiedostetuista mahdollisuuksista ja tunnistetusta potentiaalista”, sanoo Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila.

Osa laajempaa kehitystyötä

Policy Brief suosittelee myös muun muassa ekoteollisuuspuistojen yhteistyön syventämistä ja kansainvälistä vuoropuhelua, jotta mittaamisessa voidaan kehittyä.

Yhteenveto toimenpidesuosituksineen on ensimmäinen osa julkaisusarjaa, jossa esitellään ekoteollisuuspuistojen mittaamista. Julkaisussa avataan kehittämisehdotuksia yksittäisten ekoteollisuuspuistojen, kansainvälisten asiantuntijoiden ja Suomen ekoteollisuuspuistojen verkostotoiminnan näkökulmasta.

Julkaisusarja liittyy Kiertotalouskeskuksen vetämään Teollisen kiertotalouden osaamisalusta (TKO) - hankkeeseen, joka on valittu työ– ja elinkeinoministeriön teollisen kiertotalouden ekosysteemien kehittämisen yhdeksi kärkihankkeeksi 2020–2022.

linkedincanvapolicybriefelokuu

LINKKI SELVITYKSEEN

TEKSTI: SOILE SUVANTO