Meri-Lappi malliesimerkkinä Pariisin ilmastokokouksessa

 

sivuvirrat

 

Meri-Lappi nousi julkisuuteen Pariisin ilmastokokouksessa malliesimerkkinä teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä.

Meri-Lappi nousi keskiviikkona tapahtuneen Nordregion pohjoismaisen tutkimusraportin julkaisun myötä Pariisissa kansainvälisen huomion kohteeksi, mikä luo kokonaan uudenlaista uskottavuutta kiertotalouden kasvuun alueen liiketoiminnassa.

– Mallialueeksi pääseminen on rohkaisevaa todistusaineistoa siitä, että kansainvälisesti väkimääräisesti pienellä seudulla voi olla maailmanluokan osaamista ja potentiaalia – verrokkimallialueet kun ovat kansainvälisesti tunnettuja suuralueita, toteaa Kemin kaupunginjohtaja ja Digipoliksen hallituksen puheenjohtaja Tero Nissinen.

Pitkällä tähtäimellä teollisuuden sivuvirroista halutaan luonnollisesti ammentaa myös uusia työpaikkoja Meri-Lappiin.

– Pariisin ilmastokonferenssin julkisuus toimii uskoakseni vahvana referenssinä haettaessa partnereita ja rahoitusta sivuvirtojen hyödyntämisen hankkeistuksiin. Teollisten sivuvirtojen hyödyntämisestä voi tulla ajan oloon seudun teollisuuden "liitännäiselinkeino" ja kilpailukykytekijä, sanoo Nissinen.

Kaupunginjohtaja Nissisen mukaan alueen pitää hyödyntää tilaisuutensa parhaalla mahdollisella tavalla, sillä kehityksen laakereille ei kestä jäädä lepäämään.

– Edelläkävijyyteen täytyy aikanaan liittyä se, että seudulle syntyy investointeja ja uutta liiketoimintaa kiertotalouteen, painottaa Nissinen.

Outokummun Tornion yksikkö esimerkkinä

Tällä hetkellä Kemi-Tornio-alueen teollisuuden sivuvirtojen kokonaismäärä on 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä merkitsee noin 110 rekkalastillista joka päivä. Malliesimerkki suuresta sivuvirtoja hyödyntävästä teollisuustoimijasta on Outokummun Tornion yksikkö.

– Ferrokromikuonat myydään kaikki rakennustuotteina, ja teräskuonista on hyötykäytetty sekä myyty vastaaviin tarkoituksiin viime vuosina myös suurin osa. Mineraaliset kuonatuotteemme säästävät käyttäjilleen rahaa ja ympäristöä, sillä ne korvaavat neitseellisiä murskeita ja ovat teknisesti parempia, sanoo Outokummun ympäristöjohtaja Juha Ylimaunu.

– Esimerkiksi ferrokromikuonan (tunnetaan tuotenimellä OKTO-eriste) vuotuinen käyttö tienrakennuksessa (400 000 tonnia) säästää neitseellisiä sora- ja kalliomurskeita 600 000 tonnia sekä pienentää tienrakennuksen hiilidioksidipäästöjä 200 000 tonnia. Kuonatuotteiden käyttö on varsinainen ympäristö- ja ilmastoteko ja se on vuosikymmenien aikana säästänyt Pohjois-Suomessa kymmenien miljoonien kuutiometrien verran soraharjuja ja kallioita, jatkaa Ylimaunu.

Ferrokromitehtaan vedenpuhdistussakkaa on myös myyty rakentamiseen: viimeksi sillä korvattiin Tornion yhdyskuntajätteen kaatopaikalla bentoniittia, joka on ulkomainen mineraalituote.

– Pienempiä sivuvirtoja – kuten jätepuuta ja öljyjä – hyödynnetään perinteisesti esim. energiatuotantoon (polttoon). Lisäksi meillä on tietysti erilaisia tehtaiden sisäisiä materiaalikiertoja ja -talteenottoja, jotka parantavat tehokkuutta, kertoo Ylimaunu.

Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisellä on merkittävä rooli Outokummun Tornion toiminnoissa myös tulevaisuudessa.

– Toivomme, että voimme jatkossakin myydä mineraalituotteet maailmalle ja saada vielä kaatopaikalle menevät jätejakeet hyötykäyttöön. Tämän eteen tehdään jatkuvasti tutkimusta ja kokeiluja sekä meillä että yhteistyökumppanien toimesta. Iso terästehdas ei yksinkertaisesti toimi ilman sivumateriaalivirtojen jatkuvaa myyntiä tai hyötykäyttöä – niin meillä kuin muualla, toteaa Ylimaunu.

Pohjoista ja kansallista osaamista

Kemin Digipoliksen asiantuntijat ovat viimeisten vuosien aikana luoneet työkaluja ja toimintamalleja sivuvirtojen entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi syvässä yhteistyössä teollisuuden ja teollisuuspalveluyritysten kanssa. Yhteistyöverkostoon kuuluu myös lappilaisia kuntia ja kehitysorganisaatioita. Lisäksi kansallisella tasolla on tehty läheistä yhteistyötä mm. Aalto-yliopiston ja Sitran kanssa.

Jatkossa työ keskittyy entistä enemmän kiertotalousliiketoiminnan edistämiseen sekä siihen liittyvien käytännön haasteiden ratkaisemiseen kokeilujen kautta yhdessä yritysten ja muiden organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.

NORDREGIO REPORT 2015:1

NORDREGIO

Nordregio on Pohjoismaisen Ministerineuvoston aluetutkimuslaitos Tukholmassa. Nordregion tutkimus painottuu Pohjoismaiden alueiden tutkimukseen ja alueiden menestymismahdollisuuksien arviointiin. Nordregion tutkimusohjelmassa "Nordic Green Growth" on vuosina 2014-2015 keskitytty biotalouden ja teollisen symbioosin analyyseihin.

Lisätietoja:

Tero Nissinen, Kemin kaupunginjohtaja ja Digipoliksen hallituksen puheenjohtaja, puh. 016 259 200

Juha Ylimaunu, ympäristöjohtaja, Outokumpu Oyj, puh. 040 501 88 56

Kimmo Heikka, toimitusjohtaja, Digipolis, puh. 040 555 80 20

Viimeisimmät Uutiset