CLT-koetalo siirtyi Ajokseen

 

clt2

 

– CLT-koetalon siirto kokonaisena oli kovan luokan ammattilaisia vaativa tehtävä, kertoo viime keväänä päättyneen CLT-koetalohankkeen projektipäällikkö Tytti Ahoranta massiivipuurakentamisen puolitoistakerroksisen tutkimusympäristön, CLT-koetalon, muuttourakasta.

Koetalo muutti lokakuussa Ajoksen satamaan Kemin Matkailu Oy:n toimeksiannosta palvelemaan Sampolaiturin henkilökuntaa ja risteilymatkustajia Sampoterminaalina marraskuun alusta alkaen. CLT-koetalo on rakennuksena kaunis ja sopii Ahorannan mielestä hyvin satamaan. Lapin ammattikorkeakoulun rakenteisiin asentamat mittalaitteet ovat toiminnassa ja dataa talon rakennusfysikaalisesta toimivuudesta kerätään edelleen. Talo toimii myös jatkossa CLT-rakentamisen referenssikohteena. CLT-osaamiskeskuksen toinen osa, Lappian teollinen CLT-oppimisympäristö, jatkaa toimintaansa opetuksen ja tilaustöiden puitteissa.

– Rakennukselle on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva rakennuslupa Kemin Satama Oy:n tontille. Digipolikseen koetalolle haettiin ja saatiin 5 vuotta voimassa oleva toimenpidelupa, joten lopullista sijoituspaikkaa hyvin onnistuneelle ja laadukkaasti toteutetulle talolle on mietitty sen valmistumisesta lähtien, Ahoranta kertoo.

Urakka, jossa kaiken osuttava kohdalleen

Miten uudenlainen massiivipuurakennus sitten käytännössä siirrettiin uuteen sijoituspaikkaan? Siirtoa varten talosta purettiin vain kantavan rungon ulkopuolelle tulevat avokuisti, terassi ja parveke sekä joitakin ulkopuolisia talovarusteita. Taloa ei tuettu sisältäpäin kuljetuksen ajaksi, koska koetalossa toteutetut tutkimukset ovat osoittaneet, että CLT-runko on erittäin stabiili ja jäykkä.

Kun talo oli nostettu sokkelin päältä lavetille, se matkasi satamaan kumipyörillä. Kuorman paino oli noin 25 tonnia ja sen kokonaiskorkeus nousi yli seitsemään metriin. 14 kilometrin matka Digipoliksesta Ajokseen kului neljä tuntia. Valtaosa siirron ajomatkasta sijoittui tiiviille kaupunkialueelle. Reittisuunnitelman avulla jo etukäteen selvitettiin reitillä olevien ilmakaapeleiden korkeudet tienpinnasta, joudutaanko kaapeleita mahdollisesti katkaisemaan, puretaanko liikennemerkkejä ja portaaleita, käytetäänkö vastaantulevan liikenteen kaistaa ja niin edelleen.

– Vaikka toteutus suunniteltiin yksityiskohtaisesti, liittyy tämän tyyppiseen siirtoon aina oma jännityksensä: kaikkien osatekijöiden oli loksahdettava paikoilleen, jotta talo saatiin lavetille Digipoliksessa ja sokkelin päälle Ajoksessa kahden päivän aikana. Kaikki meni kuten pitikin ja siirto onnistui suunnitelmien mukaan, Ahoranta toteaa.

Urakan suurin haaste oli saada talo tarkasti oikeaan paikkaan uuden sokkelin päälle. Talo nostettiin Digipoliksessa sokkelin päältä lavetille neljällä järeällä teräspalkilla, jotka on saatava täsmälleen Ajokseen tehdyn sokkelin aukkoihin palkkien pois vetämistä varten.

CLT on ajan hermolla

Vähähiilisyytensä, kierrätettävyytensä ja energiatehokkuutensa ansiosta puun käyttö rakentamisessa tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa selvästi. Vuoteen 2020 mennessä astuu voimaan EU-direktiivejä, jotka ohjaavat rakentamista puuta suosivaan suuntaan. Suomelle, jonka metsävarat ovat suurimmat maailmassa asukasta kohden mitattuna, on siis avautumassa uusia markkinoita mekaanisen puunjalostuksen saralla.

Lisää CLT-osaamista Kemin seudulle saadaan lähitulevaisuudessa Future Possibilities for CLT- ja CLT:n tuotehyväksyntä -hankkeiden merkeissä. Myös CLT-koetalon siirto oli tärkeä prosessi, jonka yhteydessä saatiin lisää tietoa massiivipuulevyjen ominaisuuksista.

Viimeisimmät Uutiset