Puurakentamisen tuoreimmat uutiset

Puun käyttö rakentamisessa kasvoi viime vuosikymmenellä erityisesti julkisissa kohteissa sekä pientalorakentajien keskuudessa yksiaineisten massiivipuutalojen määrän kasvaessa. 2020-luvulla puun käytön kasvua kaikessa rakentamisessa vauhdittaa erityisesti kaikilta toimialoilta merkittäviä panostuksia vaativa Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, rakentamismääräysten kehittyminen ja rakennusteollisuudelle tärkeän käyttökelpoisen hiekan käyminen vähiin myös Suomessa. Digipoliksen projektipäällikkö Tytti Ahoranta valottaa, mitä puurakentamisen alalle kuuluu.

Vuosien aikana toteutettujen ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen tähtäävien kansallisten ja kansainvälisten hankkeitten vaikutukset näkyvät siinä, että erityisesti julkisessa rakentamisessa puunkäyttö on yleistynyt viimevuosina nopeasti.

Ympäristöministeriön tilaston mukaan 2010-luvulla on rakennettu massiivipuisena 275 päiväkotia ja 293 koulua. Arvostus uusiutuvaa kotimaista raaka-ainetta kohtaan, puun käytön lisäämisen aluetaloudelliset vaikutukset, tutkittu tieto puisen ympäristön rauhoittavasta vaikutuksesta sekä puun hyvät sisäilman laatua parantavat ominaisuudet ovat edistäneet tätä kehitystä. Massiivihirsiset ratkaisut ovat myös nuorten omakotitalorakentajien suosiossa. Hiilineutraaliutta edistävästä puurakentamisesta on tullut megatrendi.

Suomessa on tavoiteltu jo pitkään puurakenteisten kerrostalojen yli 10 %:n osuutta kaikesta kerrostalorakentamisesta. Puun riittävyydestä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä Suomen metsien kasvuvauhti on hurja: jos aivan kaikki kerrostalot Suomessa rakennettaisiin puusta, kasvaisivat maamme metsät niihin tarvittavan puumäärän keskimäärin viikossa.

70% Suomessa jalostetusta sahatavarasta menee vientiin. Kansantalouden kannalta olisi hyödyllistä, että sahatavaran jalostusastetta saataisiin viimeinkin kotimaassa nostettua. Toisin kuin betonielementtejä, korkeamman jalostusasteen puutuotteita, kuten keveitä mutta lujia CLT-elementtejä, voitaisiin myös viedä ulkomaille – vaikka niille on kotimaassakin enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Kotimaisen kysynnän ja tarjonnan epätasapainon syynä on ensisijaisesti vaativien puurakenteiden suunnittelijoiden puute ja moduulivalmistuksen haasteet Teollisen puurakentamisen koulutuksen sisällyttäminen rakennusalan koulutukseen kaikilla tasoilla ja rakennusalan opettajien täydennyskoulutus paikkaisivat osaajapulaa ja korjaisi konservatiivisella rakennusalalla tunnistettuja puun käytön lisäämisen esteenä olevia asenteita.

Lappilaisia investointeja mekaaniseen puunjalostukseen

Kemiin suunnitteilla oleva Metsä Fibren biotuotetehdas lisäisi kuitupuun lisäksi myös tukkipuun materiaalivirtaa 2 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Tähän vastaa joulukuussa 2019 julkisuuteen tulleet investointiuutiset Tervolasta, jossa paikalliset sahayrittäjät ilmoittivat mekaanisen puunjalostuksen kapasiteetin sekä kaivatun jalostusasteen nostoon liittyvistä n. 20 miljoonaa euron investoinneista

Suurimpana investoijana näistä on Veljekset Vaara Oy, jonka investoi 15 miljoonaa painumattoman hirren tuotantolaitokseen. Lappiin tullaan näin saamaan ensimmäinen ristiinlaminoidun hirren tuotantolaitos.

Puukerrostalojen buumi

Puukerrostalokohteiden rakentamiseen liittyviä uutisia on alkuvuodesta saanut lukea useista suomalaisista kaupungeista. Tampereella on käynnissä suorastaan puukerrostalorakentamisen buumi. Tälläkin hetkellä siellä on noin 10 puukerrostalohanketta vireillä. Joensuussa viime vuonna valmistunut Light-house, 14 kerroksinen puukerrostalo, palkittiin vuoden 2019 Puupalkinnolla.

Jyväskylään on parhaillaan rakenteilla ensimmäinen täysin yksiaineisena CLT-rakenteena toteutettu kerrostalokohde. Kohteeseen nousee kaksi nelikerroksista kerrostaloa, jotka valmistuvat kesäkuussa. Jyväskylän kohde on hyvä esimerkki CLT:n suorituskyvystä: ulkoseinässä ei tarvitse olla ristiinlaminoidun massiivipuun lisäksi muita rakennekerroksia.

Lähempänä Meri-Lappia, alle 300 km päässä Skellefteåssa, on rakenteilla Pohjois-Ruotsin uusi maamerkki: CLT-rakenteinen kulttuuritalo Sara. Skellefteåssa on useita muitakin mielenkiintoisia CLT-rakenteisia kohteita esimerkiksi nelitasoinen CLT-parkkitalo, jollaisen siirrettävä versio on nyt suunnitteilla Helsinkiin.

Hiilineutraali Suomi myös hallituksen tavoitteissa

Suomen hallituksen vähähiilisyystavoitteen mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vähähiilinen rakentaminen edistää tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääsyä. Puu on erinomainen valinta rakennusmateriaaliksi ympäristön ja vähähiilisyyden toteutumisen kannalta. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja puurakenteiset talot toimivat hiilivarastona koko elinkaarensa ajan.

Ympäristöministeriö on valmistelemassa uusia säädöksiä rakentamisen ja rakennuksien elinkaaren päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen arvioinnin helpottamiseksi kaikilta rakennusmateriaaleilta tullaan vaatimaan ympäristöselosteet vuoteen 2025 mennessä. Ympäristöselosteiden avulla sekä kuluttajien että rakennusalan ammattilaistenkin on helpompi valita vähähiilisiä materiaaleja ja toteuttaa hiilineutraalia rakentamista

Suomen hallitus on edistänyt puun käyttöä rakentamisessa 90-luvun alusta lähtien. Nykyisen hallituksen puurakentamisen edistämisohjelmassa on otettu selvästi järeämmät aseet käyttöön.

Uhkista mahdollisuuksia

Puurakentamista jouduttaa myös se tosiasia, että betonin valmistukseen soveltuva hiekka on maailmalla loppumassa. Oikeanlaatuinen hiekka on betonin valmistuksen kannalta elintärkeä, mutta valitettavasti uusiutumaton materiaali.

Yle uutisoi helmikuussa 2020, että myös Lapissa hiekkatilanne on huolestuttava ja paikoin kriittinen. Vaikka kierrätysbetoniratkaisuja pyritään kehittämään koko ajan, ei kiviainekselle ole toistaiseksi taloudellisesti järkevää korvaajaa.

Koronakriisin myötä on alettu voimakkaasti kiinnittämään huomiota sellaiseen kotimaiseen teollisuustuotantoon, joka perustuu lähialueella tuotettuun uusiutuvaan raaka-aineeseen. Korkeatasoiseen teknologiaan perustuva teollinen puurakentaminen on sellaista.

Hirsirakennusala muutoksessa

Hirsirakennusalalla eletään suuren muutoksen edessä, kun ristiinlaminoitu hirsi valtaa alaa nopeasti. Tornion Torpissa toimiva Kiiruna Talot Oy toi markkinoille lokakuussa 2019 painumattomasta hirrestä valmistetut yksiaineiset tilaelementtitalot. Kiiruna Talot Oy on ensimmäinen pohjoismainen moduulitalotehdas, joka valmistaa moduuliomakotitaloja yksiaineisena painumattomasta hirrestä. Ristiinlaminoitua hirttä valmistavat Suomessa myös mm. Pölkky Oy, Kontiotuote Oy sekä pian Tervolassa Veljekset Vaara.

Teksti: Milla Mulari

Kuva: Tytti Ahoranta

Puurakentamisen tuoreimmat uutiset

Lappilaisia investointeja mekaaniseen puunjalostukseen

Puukerrostalojen buumi

Hiilineutraali Suomi myös hallituksen tavoitteissa

Uhkista mahdollisuuksia

Hirsirakennusala muutoksessa

Tilaa uutiskirje

Viimeisimmät

Viimeisimmät artikkelit