Vuonna 2012 alkoi työ Meri-Lapin potentiaalisten sivutuote- ja jätevirtojen listaamiseksi sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksien tunnistamiseksi. Vuonna 2018 projekti sai Business Finlandin kiertotalouden kärkihankerahoituksen muun muassa innovatiivisuutensa, potentiaalinsa ja pk-yrityspainotteisen konsortion perusteella.
Kuuden vuoden pituisen ja kunnianhimoisen projektin toteuttajana oli Kemin Digipolis Oy yhteistyössä Kemi-Tornion teollisuuden ja johtavien palvelu- sekä asiantuntijayritysten kanssa. Kaivoskiertotalouden pilotin rakentaminen lähti perusteiltaan liikkeelle sen jälkeen, kun Tapojärvi Oy osti Hannukaisen kaivoshankkeen sekä perusti Hannukainen Mining Oy:n. Tuolloin Tapojärven ”grand old man” Jouko Pakarinen ilmoitti Digipoliksen toimijoille kiinnostuksesta hyödyntää hankkeessa teollisuuden sivuvirtoja. Näin alkoi pitkäjänteinen yhteistyö.
Vaikka suunnitelmat olivat vielä tuolloin täysin auki, kirjattiin ympäristölupahakemukseen aikomus hyödyntää kiertotaloutta kaivoshankkeessa. Näin jätettiin ovi auki sille mahdollisuudelle, että sivuvirtojen hyödyntäminen olisi myöhemmin helpompaa, kunhan sopiva sovellus keksitään.
Luonnollisesti ympäristölupahakemusta käsittelevät viranomaiset (AVI) pyysivät tarkennusta suunnitelmiin. Hannukainen Mining esitti ajatuksen kuonan hyödyntämisestä sivukivikasojen päällä peittorakenteena ja samalla avatiin keskustelu vaadittavista tutkimuksista tuotteen turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseksi.
Laboratoriotesteihin liittyen Digipolis oli yhteydessä Oulun yliopiston asiantuntijoihin. Sen sijaan, että Oulun yliopiston asiantuntijat olisivat myyneet vain testauspalvelua, he päätyivätkin tarjoamaan omaa asiantuntemustaan oman yrityksensä Solid Liner Oy:n kautta reseptiikan kehittämisessä. Tästä alkoivat neuvottelut yhteistyökonsortion rakentamiseksi.
Toimijaryhmä Tapojärvi Oy, Hannukainen Mining Oy, Solid Liner Oy ja Kemin Digipolis Oy kävivät konsortioneuvottelut, joiden jälkeen alkoi kiertotaloustuotteen eli geopolymeerin testaaminen laboratorio-olosuhteissa. Testeissä saatiin odotettua rohkaisevampia tuloksia. Tämän vaiheen kanssa rinnakkain etsittiin käytännön pilotointimahdollisuutta kaivoksilta noin 40 m x 40 m koerakenteelle ja käytiin keskusteluja kiertotalousraaka-aineen tuottajien kanssa.
Lisäksi käytiin vuoropuhelua viranomaisten kanssa pilotin rakentamisen mahdollistamisen näkökulmasta. Lapin ELY:n Y-puolelle kerrottiin suunnitelmista ja haettiin näkemyksiä toteutukseen sekä vaatimuksiin. Lapin ELY:n E-puolen ja silloisen Tekesin kanssa näkökulmana oli kuvion rahoittaminen. Tämän kokonaisuuden mahdollistajana toimi TEM:n kaivosalan toimialapäällikkö Heino Vasara, joka on myös Lapin ELY:n eri toimialojen yhteinen resurssi.
Ensimmäinen pienemmän mittakaavan lysimetritesti tehtiin GTK:n mahdollistamana Kevitsan kaivokselle. Samaan aikaan toimijakonsortio oli kasvanut jo noin 10 organisaatioon, mutta ydinkonsortiona oli edelleen Tapojärvi, Hannukainen Mining, Solid Liner ja Digipolis. Erittäin tärkeää tässä vaiheessa oli, että Outokumpu ja Agnico Eagle Kittilä olivat lähteneet mahdollistamaan pilottirakennetta – Outokumpu tarjoamalla raaka-ainetta pilottiin ja Agnico Eagle Kittilä osoittamalla koerakenteelle paikan. Kittilän Betonin (KiBe) kanssa tehtiin yhteistyössä betoniasemaan muutokset, jotta geopolymeerin valmistus suuressa mittakaavassa oli mahdollista.
Hanke kasvoi lopulta 20 organisaation laajaksi konsortioksi, mutta hankerahoituksen hankkimisessa kohdattiin haasteita. Lopulta vuonna 2018 projekti sai Business Finlandin kiertotalouden kärkihankerahoituksen muun muassa innovatiivisuutensa, potentiaalinsa ja pk-yrityspainotteisen konsortion perusteella. Alkuvuodesta 2018 päästiin uudestaan konkreettiseen tekemisen alkuvaiheeseen, jossa Tapojärvi toimi veturina. Solid Linerin vastuulla oli geopolymeerin reseptoinnin optimointi. Digipolis hoiti tiedonkulun eri toimijoiden välillä. Syyskuun 2018 alussa kuokka iskettiin maahan ja geopolymeerista tehty sivukivikasojen peittorakenne valmistui suunnitelmien mukaisesti.
Pitkä projekti kaikkine vaiheineen on synnyttänyt arvokasta osaamista ja tietotaitoa mukana olleille toimijoille. Tätä osaamista mukana olleet yritykset voivat jatkossa hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Lisäksi kokemus opetti, että Digipoliksen tekemää pitkäjänteistä työtä kiertotalouden edistämiseksi ja eri toimijatahojen välisen ymmärryksen ja yhteistyön lisäämiseksi tarvitaan. Tämä pilotti voidaan nähdä merkittävänä edistysaskeleena kaivoskiertotalouden edistämisessä.
