Vuonna 2013: Kadonneen kultahipun jäljillä – painovoimaperusteinen rikastaminen

Digipolis Magazinen numerossa 1/2013 silloinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan
TKI:n Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän projektipäällikkö ja tiiminvetäjä Rauno Toppila kertoi mineraalien rikastamiseen liittyvästä tutkimuksesta ja koulutuksesta Kemissä.

Rikastusmenetelmänä mineraalien ominaispainoon perustuva menetelmä lienee yksi vanhimmista. Ominaispainoerotus perustuu mineraalien välisiin ominaispainoeroihin, jolloin ne saatetaan erilleen painovoiman avustuksella. Tähän rikastamismenetelmään perustuvia tekniikoita ovat esimerkiksi erilaiset vaskoolit, tärypöydät, keskipakoiserottimet sekä spiraali- ja virtausputkierottimet.

Kirjallisuutta aiheesta löytyy, mutta mistä löytyvät käytännön esimerkit ja alkujuuret? Tähän löytyi vastaus kun Lapin kullankaivajaliiton toiminnanjohtaja, geologi Antti Peronius esitti allekirjoittaneelle kutsun tulla vierailulle Lapin kultamaille.

Lemmenjoki

Lemmenjoen kulta löydettiin 1945, jonka jälkeen parissa vuodessa kaivu eteni Morgamilta lähialueen puroille (Miessijoelle, Puskuojalle ja Jäkälä-äytsille). Nykypäivän konekaivu tapahtuu täsmälleen samoilla puroilla. Kulta-alue ei ole näin ollen laajentunut enää alkuvuosien jälkeen.

Suomen Lappi on Euroopan ainoa alue, josta on löydetty maaperästä irtokultaa siinä määrin että pienimuotoinen kullankaivu on taloudellisesti kannattavaa. Ilman Lemmenjokea ja sen kultaa ammattimaista kullankaivua tuskin Euroopassa olisi olemassa.

Painovoimaperusteinen_rikastaminen_1200x897px_2

Sekä koneellinen kullankaivu että käsin (tai lapion avustuksella) tapahtuva kaivu tuottavat Lapin irtokultaa vuosittain kokonaisuudessaan noin 25 kiloa, mistä Lemmenjoen konekaivajien osuus on erittäin merkittävä: arviolta 20 kiloa.

Viikon matkan aikana ehdimme kävellä kultamaita läpi Sotajoella, Miessillä, Jäkälä-äytsillä sekä Morgamojalla. Kävelyä kertyi reippaat kolmekymmentä kilometriä, vaikka siirtymisiin meni Oulusta matkapäivä molempiin suuntiin. Mutta mikä oli matkan hyöty?

Matkan tutkimuksellinen anti

Matkan aikana Antti Peronius kertoili alueen geologista taustaa, Suomen kallioperä kun on yksi maailman vanhimmista. Matkan jälkeen tapasimme kahden yritysosapuolen kanssa Kemissä, jossa pohdimme mikropartikkelien merkitystä syvällisemmin.

Tämän tuloksena syntyi hakemus K.H.Renlundin säätiöille nimellä: ”Mikropartikkelit malminetsinnässä”, mikä jätettiin säätiön arvioitavaksi 28.11.2012. Maanantaina 11.3.2013 saimme Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle päätöksen, jossa lukee:

”Renlund-säätiön kokouksessa 28.2.2013, päätettiin myöntää Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle 10 000 euron apuraha mineraalien rikastusmenetelmien tutkimiseen ja kehittämiseen.”

Renlund-säätiön apuraha on merkittävä tunnustus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaivosalan tutkimus- ja koulutustoiminnalle. Erityisesti tekniikan TKI-tutkimusryhmien yhteistyö sisältää nykyisin yhteistoimintaa kaikkien Pohjois-Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden kanssa.

Apuraha ojennettiin 9.4.2013 Helsingin pörssitalolla Tekniikan Akatemia -säätiön järjestämässä teknistieteelliselle tutkimukselle ja kehitykselle myönnettävien apurahojen ja palkintojenjakotilaisuudessa.

Kaivososaamista nuorille

Jos kadonnen kultahipun tai muun mineraalin etsiminen kiinnostaa, niin Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun pyrkivät ja insinööriopintojaan aloittavat opiskelijat saavatkin tuekseen yhden suurimmista kaivosalan kouluttajista Suomessa.

Painovoimaperusteinen_rikastaminen_1200x897px_3

Lapin ELY-keskus on julkistanut 19.3.2013 työvoimatarpeesta raportin, jossa todetaan: ”Kaivosteollisuus tarvitsee osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Eri valtakunnallisten selvitysten mukaan puhutaan tuhansista uusista työpaikoista Suomessa, jos kaivoshankkeet toteutuvat. Erityisesti korkeasti koulutetusta työvoimasta tulee pula. Myös työntekijätasolla on havaittavissa sama ilmiö. Vapailla työmarkkinoilla olevilla henkilöillä ei ole riittävästi teollisuuden ammattiosaamista. Samalla myös Pohjois-Ruotsi elää kaivosbuumia ja tarjoaa kielitaitoiselle mahdollisuuden työllistyä.”

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu vastaa raportin antamaan haasteeseen monella tavalla, josta yksi esimerkki: ”Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2013 aikuisille tarkoitettu insinööritutkintoon johtava kaivosalan muuntokoulutus, joka toteutetaan kone- ja tuotantotekniikan, sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmissa. Kaivosalan opintoja opiskellaan 50 opintopisteen verran. Koulutukseen sisältyy myös harjoittelua 15 opintopisteen edestä ja opinnäytetyö, jonka laajuus on 15 opintopistettä”.

DI Rauno Toppila

Kirjoittaja toimii Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan
TKI:n Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmässä projektipäällikkönä ja tiiminvetäjänä.

VIITTEET

www.tem.fi/files/20889/Lapin_Kullankaivajain_ Liitto_ry.pdf
www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2013/Sivut/ Kaivostenrekrytoinnintulevaisuudenhaasteetvaa- tivatlaajaaviranomaistenoppilaitostenjamuidentoi- mijoidenyhteistyota.aspx
www.tokem.fi/?DeptID=28042

Aikakone | Digipolis 2013

Vuonna 2013: Kadonneen kultahipun jäljillä – painovoimaperusteinen rikastaminen

Lemmenjoki

Matkan tutkimuksellinen anti

Kaivososaamista nuorille

Digipolis

Kiertotalouskeskus

Business Kemi