EU:n ilmastolähettiläs, Suomen suurimman tekstiilialan second-hand muotibrändien Emmyn kiertotalousyrittäjä Timo Huhtamäen mielestä kiertotalouteen pitäisi saada Suomessa samanlainen henki päälle kuin NATOn suhteen. Kiertotalouden aika on just nyt, Huhtamäki sanoo.
EU:n ilmastolähettiläs, vuoden 2024 vastuullinen vaikuttaja, EMMYn yrittäjä Timo Huhtamäki toivoo, että kiertotalouteen saataisiin NATO-henki päälle. Kuva Videcam
"Olemme rakenteellisen muutoksen ääressä, joka on sama kuin digitaalisen muutoksen äärellä aiemmin. Ensin ei haluta uskoa sen tapahtuvan ja nyt sen on kaikille arkipäivää. Sama tapahtuu kiertotalouden kanssa", uskoo Huhtamäki, joka oli puhumassa 3. kesäkuuta ACEF2025 -forumin avaustapahtumassa Paremman bisneksen puolesta - kehittävää keskustelua kiertotaloudesta.
Huhtamäki suomii erityisesti omaa bisnesalaansa tekstiiliteollisuutta, jossa globaalisti tällä hetkellä vain noin 7 prosenttia materiaaleista pysyy kierrossa. "Tekstiilejä tuotetaan niin kovalla vauhdilla markkinoille, että keskimäärin joka kolmas tuotettu tekstiili jää myymättä. Tutkimusten mukaan emme halua ostaa käytettyjä lakanoita, mutta pidämme kuitenkin luksuskokemuksena yöpymistä hotellissa, käytetyissä lakanoissa nukkuen. Kyse on ajatusmalleista, jotka lähtevät jo siitä, kuinka paljon leluja lapsillamme tänä päivänä on. Kymmenvuotiaalla lapsella on keskimäärin 238 lelua", Huhtamäki ihmettelee.
Paremman bisneksen puolesta - kehittävää keskustelua kiertotaloudesta -tilaisuus avasi tämän vuoden Arctic Circular Economy Forumin. Kuva Videcam
Huhtamäki sanoo, että nukkuvaa pääomaa on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. "Meidän vaatekaapeissamme on nukkuvia vaatteita 66 prosenttia. Jos nämä vaatteet, joita ei käytetä, myytäisiin, vapautuisi meille kuusi miljardia euroa pelkistä vaatteista."
Huhtamäki sanoo, että jos kaikki muuttavat ajatteluaan, talous muuttuu. Ja muutos tapahtuu joka tapauksessa tulevaisuudessa, sillä 1997 ja sen jälkeen syntyneistä jo 60 prosenttia ostaa secondary tuotteita. "Ja tämä talous hyödyttää paikallista taloutta sekä luo paikallisia työpaikkoja, esimerkiksi tänne Lappiin. Puhutaan helposti Suomen tasolla tuhansista uusista työpaikoista ja sadoista miljoonista euroista", Huhtamäki paaluttaa.
Sari Tasa kertoi, että vapaaehtoiseen Green Deal -sitoumukseen mahtuu mukaan. Kuva Videcam
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Sari Tasa kannustaa eri toimijoita yhteistyöhön.
"Kiertotaloutta ei kukaan tee yksin. Kannattaa verkostoitua ja tutustua toimijoihin, myös kilpailijoihin. He voivat olla myös tulevia asiakkaita. Ja hakea yhdessä tietoa ja lähestymiskulmaa asioihin. Yhdessä vaikuttamismahdollisuudetkin ovat paremmat", ACEF2025 -forumin Paremman bisneksen puolesta -kehittävää keskustelua kiertotaloudesta puhunut Tasa muistuttaa.
Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila sanoo, että usein yritykset ja eri toimijat kaipaavat kiertotalouden kehittämisessä puolueetonta toimijaa tai projektin johtajaa, joka vie asioita eteenpäin.
"Usein asiakkaat tulevat meille alkuvaiheen ideoiden kanssa, mutta teemme lisäksi useamman yrityksen kehityshankkeita, jotka ovat isompia projekteja."
Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen kuunteli innostuneena Huhtamäen puheenvuoroa tilaisuudessa. "Kiertotalouteen pitää olla hinku. Siihen ei saa väsyä, vaikka on haasteita. Ammattikorkeakoulun rooli on kouluttaa kiertotaloudessa uuden tiedon osaajia, kyseenalaistaa, ihmetellä ratkaisuja, olla siellä missä tapahtuu. Tästähän tulee uusi slogan - kiertotalous on uusi Nato", Rissanen naurahti.
