Case: tapojärvi

Tapojärven ja Digipoliksen yhteistyön menestystarinan merkkipaalut

Tapojärvi ja Digipolis ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä teollisen kiertotalouden kehittämisessä. Kaikki alkoi, kun marraskuussa 2012 pidettiin esiselvityspalaveri teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä Tapojärven Jouko Pakarisen ja Digipoliksen Kari Poikelan välillä. Kesken palaverin työhuoneeseen tuli yrityksen pääomistaja Pertti Tapojärvi ja kysyi: ”Missä on se miljoona?”

Yrityksen johtoa kiinnosti, miten teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen käännetään aidosti kannattavaksi liiketoiminnaksi. Esiselvityspalaverin tärkein anti oli, että molemmat osapuolet sitoutuivat yhteistyöhön. Tapojärvelle yhteistyöhön sitoutuminen oli helppoa, sillä yritys on jo vuosia tehnyt pitkäaikaista tutkimus-, kehitys- ja tuotantotyötä teollisuuden sivuvirtoja kohtaan. Yritys asetti tavoitteeksi, ettei missään vaiheessa syntyisi loppusijoitettavaa jätettä.

2013

Outokummun sivutuotteista haluttiin luoda tuotteita, joissa neitseellistä sementtiä ja runkoainesta korvattaisiin kuonalla. Betoniblokien valmistuksen suunnittelu käynnistyi Tapojärven toimesta nopeasti. Yhteistyö Outokummun kanssa oli Tapojärvelle tuttua aikaisemmilta vuosilta, sillä yritys oli ollut kehittämässä Outokummun sivutuotteiden mahdollisuuksia jo vuodesta 1989 alkaen. Tapojärven missiona on vastata yritysten ja yhteistyökumppaneiden kehittämistarpeisiin luomalla uusia palveluita ja tuotteita sekä kestäviä ja tehokkaita toimintatapoja materiaalitehokkuuden parantamiseksi.

Digipolis laati liiketoimintasuunnitelman Outokummun ja Tapojärven työstämiin betoniblokeihin. Arktisen teollisuuden sivuvirrat 1 -hanke alkoi. Lapin AMK tuli mukaan ohjausryhmätyöhön.

Arktisen teollisuuden sivuvirrat 1 ja 2 -hankkeiden tavoitteina oli muun muassa teollisuuden sivu- ja jätevirtoihin liittyvien tunnistettujen investointiaihioiden saattaminen pk-yritysten liiketoiminnaksi pilottien kautta sekä uusien potentiaalien tunnistaminen.

Digipoliksella oli jo tässä vaiheessa kattava tieto teollisuuden sivu- ja jätevirtoihin liittyvästä toiminnasta Meri-Lapin ja laajemmin Pohjois-Suomen alueelta ja tätä tietoa hyödynnettiin hankkeissa.

4/2013

Arktisen teollisuuden ekosysteemi -työpajaa varten Digipolis haastatteli etukäteen kaikki Kemi-Tornion teollisuuden toimijat ja johtavat palveluntarjoajat sekä keräsi ne yhteen työpajaan. Työpajassa yritysten tilanteet, tarpeet ja haasteet kartoitettiin. Työpajaprosessin, huolellisen dokumentoinnin ja yritysten priorisoinnin tuloksena syntyi teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen kehittämisen tiekartta, jonka pohjalta syntyi kehittämishanke. Digipolis sai työpajan osallistujilta mandaatin lähteä viemään asiaa eteenpäin.

Työpajan pöytäkirjan mukaan osallistujien yhteiset näkemykset voi tiivistää seuraavasti:

”6-7 vuotta lyhyt aika saada luotua jäte-/sivuvirralle markkinat.”

”Ei enää tutkimusta vaan konkreettista tekemistä.”

outokumpu10_web3

2014

Yhtenä vuoden tärkeimmistä kehitysaskelista oli liittyminen Euroopan verkostoihin. Digipolis kokosi luettelon toimijakuvauksineen Kemi-Tornion teollisista sivuvirroista. Lappi valittiin yhdeksi Euroopan komission klusterimallialueeksi, painopisteenä arktisten luonnonvarojen kestävä jalostus, jossa kärkenä oli teollinen kiertotalous.

 

2015

Merkittävä yhteistyö Tapojärven omistaman Hannukainen Mining Oy:n kanssa alkoi. Päätettiin kehittää sivuvirtojen hyödyntämisestä yleinen konsepti, joka palvelee ideologisena ja kaupallisena tuotteena kaivosteollisuutta.

11 / 2015

Yhteistyössä Palsatechin kanssa ryhdyttiin kehittämään showroom-ajatusta teollisuushalliprojektin yhteydessä. Tavoitteena oli hyödyntää laajasti sivuvirtamateriaaleja teollisuushallin rakentamisessa Kemissä. Tapojärvi suunnitteli pohjaratkaisun maabetonista, jossa hyödynnetään teollisuuden sivuvirtoja: kantavat ja jakavat rakennekerrokset tehtäisiin kuonasta sekä hallin lattia kuonapohjaisesta betonista. Lopulta Palsatech löysi Digipoliksen avulla tilat muualta, mutta hankkeen tutkimus- ja kehitystyö oli tuloksekasta.

Palsatechin hallien rakentamista showroom-konseptilla alettiin suunnitella uudelleen 4/2018 Tapojärven ja Digipoliksen kanssa.

12/2015

Vierailut ja presentaatiot Mosjøenissa ja Mo i Ranassa Norjassa.

 

2016

Digipolis ja Hannukainen Mining alkoivat yhdessä pohtia, missä kannattaa pilotoida kierrätysmateriaalien käyttöä kaivoksessa. Selvityksen jälkeen lupahakemukseen tuli maininta sivuvirtojen hyödyntämisestä sivukivikasojen päällysrakenteissa.

Prosessi eteni kaivospilotiksi, johon Hannukainen Mining sitoutui mukaan. Kittilän kaivos sitoutui myös mahdollistamaan pilottirakenteen ja Outokummulta sekä SSAB:lta saatiin osa pilotointimateriaalista. Digipolis hoiti pilotin viranomaislupaprosessien pyörittämisen ja dokumentoinnin. Rakentaminen, materiaalien keruu sekä rakenteen toteutus ja rahoitus kuuluivat Tapojärvelle.

Digipolis teetti arvion avolouhosten tyhjentämisestä ja sivuvirtojen hyödyntämisestä kaivosvesien neutraloinnissa. Samalla saatiin ajantasainen tieto louhosten nykyhetken vesien tilasta.

2016

Ensimmäinen sivuvirroista valmistettaviin betoniblokeihin liittynyt opinnäytetyö valmistui Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapin AMK tuli mukaan kehittämistyöhön.

Tärkeänä kehitysaskeleena aloitettiin käytännön kehitystyö Tapojärven ja Lapin ammattikorkeakoulun kesken. Digipolis yhdisti Tapojärven ja Lapin AMK:n Arctic Steel and Mining TKI-ryhmän opinnäytetöiden teossa.

  1. Kuonablokien valmistus FeCr-kuonasta
  2. Kuonablokien valmistus VKU-kuonasta
  3. Maabetonointikokeilut

2016

Aalto-yliopisto on kehittänyt käytännönläheisen työkalun kestävyyden mittaamiseen prosessiteollisuudessa.

Digipolis kehitti yhteistyössä työkalua ja mahdollisti sen pilotoinnin siten, että sillä voitiin läpinäkyvästi arvioida esimerkiksi investointien kestävyyttä biotaloudessa. Kestävyystyökalua on sen jälkeen jatkokehitetty siten, että se sopii kaikille teollisuudenaloille ja kaiken kokoisten yritysten toiminnan läpivalaisuun.

11/2016

Digipolis yhteensovitti Solid Liner Oy:n (Kauko Kujala ja Seppo ) ja Tapojärven kiertotalousajatuksia. Tuloksena syntyi kierrätysmateriaalipohjainen geopolymeeri kaivosrakenteisiin.

 iso-geopolymeerivalu_web

2017

Arktinen kiertotalous nostettiin Lapin ammattikorkeakoulun strategian kärjeksi. Kaikki Lapin ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät tunnistivat strategiatyön kautta osaamisensa tähän teemaan liittyen. Tunnistaminen suoritettiin Digipolisen asiantuntijan toimesta.

Vuosien 2013-2018 aikana Tapojärvi teetätti seitsemän kiertotalouteen liittynyttä opinnäytetyötä Lapin ja Oulun AMK:lla sekä Oulun yliopistossa. Yksi opinnäytetyö on kesken.

Lapin yliopiston teollisten suunnittelijoiden erikoistyön tehtävänannossa materiaalina käytettiin kuonabetonia meluvalleja suunniteltaessa.

5/2017                  

Kiertotalouskeskus ja Digipolis alkoivat tehdä näkyväksi geopolymeerirakenne-hanketta, koska rahoitushakemus ei ollut edennyt Tekesissä toivotulla tavalla.

2017

Tapojärvi, Jyväskylän Energia Oy ja Elker Oy aloittivat yhteistyön sähkö- ja elektroniikkaromun Demolaitoksen tutkimisesta. Ensimmäinen tapaaminen ja kontakti järjestettiin Digipoliksen tiloissa Kari Poikelan järjestämänä.

6 / 2017

Sitran rahoittama Kierto- ja biotalouskeskus julkistettiin. Perustajina ja ydintoimijoina olivat Digipolis, Kemin kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu.
Keskuksen tavoitteena on kiertotaloutta harjoittavien yritysten toimintaympäristön kehittäminen kilpailukykyisemmäksi.

8/2017

Kiertotalousdemolaitoksen suunnittelu jatkui Jyväskylässä. Tapojärvi alkoi selvittää, miten kehitettäviä hydrometallurgisia menetelmiä voidaan soveltaa esimerkiksi kaivos- ja metalliteollisuuden sivuvirtojen käsittelyssä.

Tapojärvi vastaa demolaitoksen suunnittelussa raaka-ainekäsittelystä, elektroniikkaromun hienonnuksesta ja mekaanisesta esirikastuksesta ennen hydrometallurgista käsittelyä. Elektroniikkaromun koeajoissa löytyi uusia laitevalmistajia ja erottelulaitteita, joita testataan myös kuonankäsittelyssä.

11/2017                              

Terrafame toi esiin kiinnostuksensa geopolymeeripeittorakenteita kohtaan.

11/2017        

Hannukainen Miningille tehtiin kestävyystyökalu. Samalla aikaisempaa kestävyystyökalua laajennettiin kattamaan myös aluetaloudelliset vaikutukset. Mukana oli myös VTT (Juha Honkatukia).

Hannukainen Miningin kestävyystyökalun raportti valmistui 4/2018. Kokonaiskestävyydeksi saatiin lukuarvoksi -3,0, jota voidaan pitää erittäin hyvänä lukuna kehittymässä olevan organisaation kohdalla.

outokumpu4_web

2017-2018

  • Digipoliksen työntekijä tuli mukaan Tapojärven kehittämistehtäviin yhteisenä resurssina.
  • Lapin AMK:n Tuotantotekniikan suuntaava projekti 1-2:n tehtävänannot ja niiden toteutus tapahtui Tapojärven kuonarikastamolla tehdasolosuhteissa.

1/2018          

Business Finland lähti rahoittamaan kaivospilottia kiertotalouden valtakunnallisena. Rahoitusta hankkeeseen saatiin myös Renlundin säätiöltä.

2018             

Tapojärvi osallistui Digipoliksen kautta tulleeseen Sitran ja Deloitten järjestämään Kemian alan kiertotalousyritysten koulutusohjelmaan.

4/2018

Tapojärvi alkoi jatkokehittää kuonapohjaisen geopolymeerin reseptiikkaa ja palkkasi sitä varten työntekijöitä.

8-9/2018       

Geopolymeeriblokien valmistus Pohjaset Oy:lle alkoi.

8-9/2018       

Kaivospilottirakennetta alettiin toteuttaa Kittilän kaivoksella

12/2018        

Tapojärvi teki kymmenen vuoden palvelusopimuksen italialaisen terästehtaan Acciai Speciali Terni S.p.A.:n kanssa kuonankäsittelystä, jossa pääpaino on kuonapohjaisten myyntituotteiden valmistuksessa ja kehittämisessä.

outokumpu48_web

Kohti kestävää Tapojärveä

Tapojärven kestävyystyökaluprosessia sovellettiin kuonankäsittelymenetelmään, jotta metallien talteensaannin lisäksi voitiin mitata myös muita arvoja, kuten ekologisuutta ja sosiaalisuutta. Kestävyystyökalun soveltuvuutta haluttiin testata myös kaivoskohteissa Hannukainen Miningin kautta.

Tapojärven kestävyysarviointiraportti valmistui tammikuussa 2017. Raportissa yhtiön ympäristöllinen toiminta sai arvosanan -4,14 (very good), taloudellinen toiminta -3,94 (very good) ja sosiaalinen toiminta -3,82 (very good.

Yhtiö on sitoutunut kestävään kehitykseen. Lisäksi Aalto-yliopiston allekirjoittama kestävyystyökaluraportti tuo uskottavuutta etenkin kansainvälisessä toiminnassa.

partner-digipolis-vihrea partner-lapinamk partner-kemi thumbnail_Klusteri Hopeamerkki