Pieniä arjen tekoja

Kirjoittanut Kiertotalouskeskus | 18.6.2021 10:18:00

 

Kiertotalous on niin pieniä arjen tekoja kuin teollisuuden sivuvirtojakin.  Näin sanoitti Yle julkaisemassaan uutisessa 7.2.2019. Omassa työssäni pyörin muun muassa teollisuuden sivuvirtojen parissa ja kuten varmasti jokainen joko tietää tai ainakin osaa arvata, Kiertotalouskeskuksella tehty työ edistää nimensä mukaisesti teollista kiertotaloutta.

Meri-Lappi on pieni ja omalla tavallaan viehättävä alue. Poikkeuksellisen alueesta tekee se, että pienelle alueelle on sijoittunut monia teollisuuden toimijoita, jotka ovat eri kokoisia ja eri toimialojen edustajia. Alueen teollisuus onkin vuosien saatossa suuntautunut kiertotalouteen ja koko ajan tehdään lisää työtä asian parissa.

Kärjistäen voidaan sanoa, että toisen roska on toisen aarre. Kun sivuvirta ei päädy kaatopaikalle ja joku pystyy omassa toiminnassaan sitä hyödyntämään, säästetään muun muassa luonnonvaroja. Tällä mallilla on alueelle vuosien saatossa syntynyt uusia kumppanuuksia ja myös uusia yrityksiä. Tämä vaatii luottamusta toimijoiden välillä, joka on vuosien erittäin määrätietoisen työn tulos.

 

"Ja kirjasto! Voi mikä

ihana paikka se onkaan."

 

Mitä kiertotalous tarkoittaa minulle työn ulkopuolella, omassa arjessani? Kiertotalouden lähtökohtana on, ettei tuoteta lisää uutta, vaan kulutus perustuu esimerkiksi jakamiseen ja kierrättämiseen. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Ehkä yksi helpoimmista kiertotalousteosta jokaisen kodissa on kotitalousjätteen lajittelu. Tämä onkin yksi teko mitä meillä toteutetaan kotona: muovi, biojäte, metalli, lasi, kartonki, paperi ja sekajäte menevät omiin astioihinsa.

Rakastan vaatteita, kenkiä, laukkuja ja meikkejä. En kuitenkaan osta päättömästä tuotteita. Haluan olla varma, että käytän rahani esimerkiksi sellaiseen vaatteeseen, jolle on oikeasti käyttöä. Kun jokin vaate ei enää tunnu minun jutultani tai se on esimerkiksi väärän kokonainen, laitan sen kiertoon: Joko tarjoan sitä jollekin tai vien sen kirpparille myyntiin. Kaikista kuluneimmat vaatteet vien tekstiilikeräykseen, jonka myötä ne saavat uuden elämän.

Ja kirjasto! Voi mikä ihana paikka se onkaan. Lukeminen on rentouttavaa ajanvietettä ja usein täydellistä vastapainoa työlleni. Joskus uppoudun kirjaan niin syvälle, että en näe enkä kuule mitä ympärillä tapahtuu. Kirjasto pohjautuu ajatukseen jakamistaloudesta ja jakamistalous puolestaan liittyy läheisesti kiertotalouteen. Jakamistalous on kierotaloutta esimerkiksi silloin kun tuotteiden käyttöaste kasvaa ja voidaan vähentää uusien tuotteiden tuottamista.

Jokaisen on mietittävä omalla kohdallaan, miten voi edistää kiertotaloutta omassa arjessaan. Kiertotalous on siinä mielessä ihana ja mielenkiintoinen, mutta myös haastava asia, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa vastausta, miten pitää toimia, jotta kiertotalous toteutuu. Se voikin tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

Kiertotalous voi tarkoittaa ruokahävikin vähentämistä, jätteiden lajittelua, omien jalkojen, polkupyörän, julkisten kulkuneuvojen tai vuokra-autojen suosimista, tavaroiden uusiokäyttöä ja kierrätystä, asumisvalintojen pohtimista, omistamisesta luopumisesta ja siirtymisestä vuokraamiseen/lainaamiseen… Tämä lista voisi jatkua ja jatkua.

Kiertotalous vaatii yrityksiltä asenteen ja toimintatapojen muutosta ja uudenlaisten kumppanuuksien solmimista. Loppujen lopuksi kuluttajat ovat kuitenkin tärkeässä roolissa, kun halutaan siirtyä kohti kiertotaloutta. Valitettavasti kukaan ei kykene yksin ihmeisiin tässä asiassa. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että jokainen pienikin teko on askel oikeaan suuntaan ja mitä useampi tekee näitä pieniä tekoja, sitä pidemmälle pääsemme. Yhdessä.