Me elämme poikkeuksellisten haasteiden aikaa. Maailmanlaajuinen epävakaus, lannoitteiden hintojen räjähdysmäinen nousu ja ilmastonmuutoksen kiihtyminen pakottavat meidät miettimään uusiksi, miten tuotamme ruokamme. Siksi ravinteiden kierrätys ei ole enää pelkkä ympäristöteko, vaan elintärkeä askel kohti omavaraisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta.
Kuva Tornion Ruottalasta. Kuvavuorinen.
"Uusi Kirsi-hanke alkaa kehittää sivuvirroista uusia kierrätysravinneratkaisuja maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Aika on kypsä kohti kestävämpää tulevaisuutta."
Moni ei ehkä ajattele, että ruokapöytämme turvallisuus on kytköksissä kansainväliseen politiikkaan ja lannoitemarkkinoihin. Suomi ja Eurooppa ovat olleet pitkälti riippuvaisia ulkomaisista mineraalilannoitteista, joiden hinta ja saatavuus ovat viime vuosina heitelleet rajusti.
Kierrätysravinteet, jotka tuotetaan kotimaisista biojätteistä, lannasta ja teollisuuden sivuvirroista, ovat vastaisku tähän haavoittuvuuteen. Kun hyödynnämme olemassa olevia ravinnevarojamme, pienennämme riippuvuutta tuontilannoitteista ja turvaamme ruoantuotannon vakauden.
Mineraalilannoitteiden kalliit hinnat painavat viljelijöiden kukkaroa. Kierrätyslannoitteiden käyttö voi tarjota kustannustehokkaan vaihtoehdon, joka parantaa maatilojen taloutta. Samalla kierrätysravinnetuotanto synnyttää aivan uutta liiketoimintaa ja innovaatioita, jotka tuovat työpaikkoja ja vauhtia maaseudulle.
Kyseessä on siis tilanne, jossa kaikki voittavat: viljelijät saavat edullisempaa lannoitetta, ympäristö kuormittuu vähemmän ja Suomeen syntyy uusia menestyviä yrityksiä.
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tekoja kaikilta sektoreilta, myös maataloudelta. Mineraalilannoitteiden valmistus on hyvin energiaintensiivistä ja aiheuttaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Kierrätysravinteita hyödyntämällä voimme vähentää näitä päästöjä merkittävästi.
Parhaimmillaan kierrätysravinteet parantavat myös maaperän terveyttä ja lisäävät sen kykyä sitoa hiiltä. Tämä on tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta, joka vaikuttaa meidän kaikkien elämään.
Itämeren rehevöityminen on ollut pitkäaikainen ongelma, ja ravinnekuormitus on yksi sen pääsyistä. Kun ravinteita päätyy vesistöihin, ne aiheuttavat sinileväkukintoja ja happikatoa.
Kierrättämällä ravinteet suljettuun kiertoon ne eivät pääse karkaamaan ympäristöön. Kun jätevedenpuhdistamoiden lietteet ja lanta jalostetaan tehokkaiksi lannoitteiksi, ravinteet saadaan takaisin peltojen käyttöön sen sijaan, että ne kuormittaisivat vesistöjä.
Vaikka ravinteiden kierrätyksessä on vielä kehitettävää ja esteitä, kuten logistisia haasteita ja lainsäädäntöä, on tahtotila selvä. Tarvitaan vain lisää yhteistyötä ja asennemuutoksia, jotta potentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön.
Aika on kypsä ottaa askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Kierrätysravinteet eivät ole vain ympäristötrendikäs ratkaisu, vaan vastaus akuutteihin huoliin huoltovarmuudesta, taloudesta ja ilmastosta. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti
Kiertotalouskeskuksen ja Lapin ammattikorkeakoulun Kirsi-hankkeessa aloitetaan uusien kierrätysravinneratkaisujen kehittäminen maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Hankkeessa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla tutkimus, käytännön pilotointi ja yritysyhteistyö, ja Kirsissä on mukana laaja joukko kiertotalouden huippuammattilaisia eri organisaatioista ja yrityksistä.
Uusien kierrätysravinteiden avulla voidaan muun muassa parantaa maaperää metsissä ja maataloudessa, vähentää vesistöjen kuormitusta sekä vahvistaa kiertotaloutta.