“Onneksi olkoon Gold Labelista!” “Upea saavutus!” “Tämä on iso juttu!” Tällaisia viestejä on tullut kevään aikana paljon. Ja jossain kohtaa piti pysähtyä hetkeksi ja miettiä: miksi tästä ollaan niin innoissaan?
Projektipäällikkö Ida Paaso Lapland Mining Hub ACEF2026 -forumin Ice Cavessä 3.6. Kuva Videcam
Ei siksi, etteikö tunnustus olisi arvokas. Onhan se – Euroopan korkein klusteritason laatutunnustus ja ensimmäinen Gold Label, joka on myönnetty Suomessa kiertotalouden klusterille. Mutta meille tämä tuntui ennen kaikkea loogiselta. Jatkumolta sille, mitä on tehty jo pitkään.
Jos Gold Label -tunnustusta katsoo pintaa syvemmälle, se ei oikeastaan kerro vain yhdestä klusterista tai alueesta. Se kertoo siitä, missä vaiheessa kiertotalous nyt on. Siirrymme aikaan, jossa yksittäiset pilotit eivät enää riitä, vaan tarvitaan uudenlaisia, pysyviä, toimivia rakenteita.
Kiertotalous ei ole enää kokeilu. Se on infrastruktuuria. Ja juuri sitä Gold Label mittaa: ei yksittäisiä onnistumisia, vaan kykyä tehdä asioita järjestelmällisesti yhdessä.
Meri-Lapissa kiertotalous on rakentunut vuosien aikana osaksi teollisuuden tekemistä. Yhteistyö ei ole projekti, vaan tapa toimia. Yritykset, tutkimus, koulutus ja erilaiset organisaatiot kytkeytyvät toisiinsa arjessa – usein niin luontevasti, ettei sitä edes huomaa erityiseksi.
Ehkä juuri siksi oma reaktiomme oli varsin hillitty. Meitä ei nähty torilla. Kakkukahvit ja kukkaset sentään asianosaisille.
Senior Cluster Advisor Tor‑Arne Bellika, Senior Advisor Marit Thunberg Werner ja Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila juhlistivat kaksipäiväisen auditoinnin päättymistä Kemissä kakkukahvein ja kukkasin. Kuva Kuvavuorinen.
Mutta ulkopuolelta katsottuna kokonaisuus näyttää erilaiselta: – täällä yhteistyö toimii. Kiertotalousklusterin toiminta näkyy liiketoiminnassa ja täällä syntyy konkreettisia ratkaisuja. Ja juuri tällaisia malleja etsitään paitsi Meri-Lapin ulkopuolella Suomessa, myös kansainvälisesti.
Sama viesti nousi vahvasti esiin myös Arctic Circular Economy Forumissa Kemissä kesäkuun alussa, ja ennen forumia järjestetyssä Outokummun kumppanuuspäivässä. Useissa puheenvuoroissa korostettiin, että kiertotalouden seuraava vaihe ei synny yksittäisistä ratkaisuista – vaan yritysten välisestä yhteistyöstä.
Keskeiset teemat toistuivat: avoimuus, yhteistyökyvykkyys ja konkretia. Kun nämä kolme aidosti toteutuvat, kiertotalous alkaa toimia oikeasti. Kun tätä viestiä seminaaripäivän aikana kuunteli, syntyi myös oivallus: mehän olemme kiertotalousklusterissa rakentaneet tätä mallia jo pitkään.
Tässä kohtaa Gold Label alkaa näyttää kirkkaammalta meidän klusterityötä arkipäivässä puurtavien silmin. Kultainen läpyskä ei ole vain todiste siitä, että asioita on tehty hyvin, vaan että niitä on tehty oikeaan aikaan. EU-tasolla kiertotalous on siirtymässä strategiatasolta toteutukseen. Sääntely tiukkenee ja yritysten on etsittävä yhä enemmän kiertotalousmaisempia tapoja toimia. Tämä tarkoittaa vääjäämättä myös investointeja. Silloin huomio kohdistuu paikkoihin, joissa yhteistyö toimii jo, rakenteet ovat kunnossa ja tekeminen tuottaa tuloksia.
Gold Label -sertifiointi on voimassa kaksi vuotta. Se ei ole päätepiste, vaan välietappi. Seuraava kysymys ei ole, miten saadaan tunnustus uusittua, vaan miten kiertotalousklusterimme pystyy luomaan vielä enemmän vaikuttavuutta; uusia ratkaisuja, uutta liiketoimintaa ja uusia investointeja.
Ehkä siksi muut innostuvat – ja ihan syystä
Kun tätä katsoo vähän etäämmältä, ymmärtää paremmin myös muiden reaktiota. He eivät näe vain sertifikaattia. He näkevät esimerkin siitä, miltä kiertotalouden seuraava vaihe näyttää käytännössä. Ja ehkä meidänkin kannattaa välillä pysähtyä ja katsoa samaa näkymää. Ei liian pitkäksi aikaa – mutta sen verran, että muistamme, miksi tätä työtä paremman bisneksen puolesta tehdään.
Katso lyhyt juttumme ja video, jossa Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen hehkuttaa Gold Label -sertifioinnin arvoa.