Kiertotalouden tavoitteena on käyttää luonnonvaroja viisaasti niin, että materiaalit ja energia eivät päädy hukkaan, vaan pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään (Sitra 2018). Biotalous on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, koska uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat ratkaisut voivat korvata fossiilisia raaka-aineita ja tukea kestävää taloutta. Kiertotalous ei ole vain ympäristöteko, vaan myös mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja lisäarvoa olemassa olevista resursseista. Kierrätysravinteita prosessisivuvirroista (KIRSI)-hankkeessa teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä viedään eteenpäin yhteistyössä alueen toimijoiden, yritysten ja korkeakouluopiskelijoiden kanssa.
Aloitustilaisuudessa opiskelijoille esiteltiin KIRSI-hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä toimeksiannon sisältö opintojaksoa varten. Metsä Groupin tutkimusjohtaja Kari Ala-Kaila esitteli tilaisuudessa myös erilaisia teollisuuden sivuvirtoja etäyhteyden välityksellä. Taustalla Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila. Kuvakaappaus Biotalous kiertotaloudessa- opintojakson etäluennolta. (Kuva 1)
Lapissa on runsaasti merkittäviä sivuvirtoja ja osaamista, joita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. KIRSI-hanke on tästä konkreettinen esimerkki, sillä se kokoaa yrityksiä ja muita toimijoita kehittämään kiertotaloutta yhdessä. Prosessiteollisuudessa raaka-aineita jalostetaan erilaisiksi arjessa tarvittaviksi tuotteiksi, kuten polttoaineiksi, energiaksi, kemikaaleiksi, elintarvikkeiksi, lääkkeiksi ja paperiteollisuuden tuotteiksi (Ekami 2026). Esimerkiksi kemian-, metalli-, kaivos- ja metsäteollisuudessa syntyy paljon sivuvirtoja eli “ylimääräisiä” materiaaleja, joissa on vielä runsaasti ravinteita ja hyödyllisiä hivenaineita.
Kemianteollisuudesta syntyneitä sivuvirtoja voi hyödyntää esimerkiksi lannoitteiden raaka-aineina (Huoltovarmuusorganisaatio 2015). Kaivos- ja metalliteollisuuden sivuvirtoja voi käyttää vihreän sementin ja betonin raaka-aineena (Saukola 2026). Metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään muun muassa bioenergian tuotannossa, maanparannuksena ja lannoitteina (Metsäteollisuus 2024). Esimerkit osoittavat, että sivuvirrat eivät ole vain tuotannon ylijäämiä, vaan niissä on huomattavaa potentiaalia uusien tuotteiden, materiaalien ja ratkaisujen kehittämiseen.
Kierrätysravinteiden käytöllä on mahdollista parantaa maaperän kasvukuntoa ja ravinnetasapainoa samalla kun riippuvuus kansainvälisistä ravinnemarkkinoista pienenee (Dahl 2026). Kierrätysravinteiden hyödyntäminen vahvistaa kotimaista huoltovarmuutta ja tukee siirtymää kohti hiilineutraalia ja kestävää maa- ja metsätaloutta. (Lapin AMK 2025). Lapissa sivuvirtojen hyödyntäminen on erityisen tärkeää, sillä alueen vahva teollinen toiminta ja pitkät logistiset etäisyydet korostavat paikallisten ja resurssitehokkaiden ratkaisujen merkitystä.
Opiskelijat pääsivät kertomaan lopulliset ideansa opintojakson loppuseminaarissa hankkeen ja yritysten edustajille. Kuvakaappaus Biotalous kiertotaloudessa- opintojakson loppuseminaarista. (Kuva 2)
KIRSI-hankkeen yhtenä tavoitteena on osallistaa korkeakouluopiskelijoita hankkeen toimintaan erilaisten toimeksiantojen myötä. Alkusyksyllä 2025 toimeksianto rakennettiin Lapin ammattikorkeakoulun vapaasti valittavalle Biotalous kiertotaloudessa - opintojaksolle, jonka tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden ymmärrystä bio- ja kiertotaloudesta sekä materiaali- ja energiavirtojen kierron periaatteista.
Opintojakson kick-off pidettiin joulukuussa 2025, jolloin opiskelijat saivat etäyhteyden välityksellä tehtäväkseen ideoida uusia konkreettisia käyttötapoja prosessiteollisuuden sivuvirroille, oli kyse sitten lannoitteesta tai muusta opiskelijoiden ideoimasta tuotteesta tai palvelusta. Opiskelijoita kannustettiin kehittämään ideoita, joissa yhdistyivät kiertotalouden periaatteet, käytännön toteuttamiskelpoisuus ja aluelähtöisyys. Aloitussessiossa opiskelijoille esiteltiin KIRSI-hankkeen tavoitteet, toimeksiannon sisältö sekä erilaisia prosessiteollisuuden sivuvirtajakeita. Metsä Groupin tutkimusjohtaja Kari Ala-Kaila esitteli erilaisia teollisuuden sivuvirtoja etäyhteyden välityksellä (Kuva 1).
" Hanke osoittaa, että kiertotalouden ratkaisuja voidaan kehittää vaikuttavasti silloin, kun tutkimus, työelämä ja oppiminen kytkeytyvät yhteen. "
Kevään 2026 aikana opiskelijat pääsivät kuuntelemaan yritys- ja hankeluentoja opintojakson aikana. Luentojen aiheina olivat muun muassa teollisuuden sivuvirrat, kiertotalous, kierrätysravinteet, sivuvirtojen hyödyntäminen, biotalouden arvoketjut, kiertotalouden alueprofilointi ja erilaiset yritysesimerkit.
Opintojakson aikana tutustuttiin Kiertotalouskeskuksen kehittelemään SideStream-työkaluun, jolla opiskelijat pystyivät tarkastelemaan teollisuuslaitosten sivuvirtoja, niiden materiaaliryhmiä ja määriä. Opiskelijat työskentelivät toimeksiantoon perustuvien tehtävien parissa ja pohtivat ratkaisuja teollisuuden sivuvirroista uudenlaisiin kiertotaloustuotteisiin.
Lopulliset ideansa he pääsivät kertomaan opintojakson loppuseminaarissa hankkeen ja yritysten edustajille (Kuva 2). Loppuseminaari tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden esitellä kehitystyötään asiantuntijayleisölle ja saada palautetta suoraan hankkeen sekä yritysten edustajilta. Ideat liittyivät sivuvirtojen hyödyntämiseen metsänuudistamisessa, kotieläintaloudessa ja infrarakenteissa. Yritykset olivat kiinnostuneita jatkamaan ideoiden jatkokehitystä esimerkiksi opinnäytetyön tai pilotoinnin muodossa. Kehitetyt ideat osoittivat, että sivuvirroille voidaan löytää uusia käyttökohteita sekä maa- ja metsätaloudessa että laajemmin osana alueellista kiertotaloustoimintaa.
Biotalous kiertotaloudessa - opintojakso tarjosi opiskelijoille kokonaisvaltaisen kuvan biotalouden ja kiertotalouden keskeisistä periaatteista, erityisesti prosessiteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä ja ravinteiden kierrätyksestä. Keskeisenä oppimisympäristönä toimi KIRSI-hanke, jonka kautta opiskelijat tarkastelivat kierrätysravinteiden mahdollisuuksia osana alueellista kiertotaloutta. Hanke tarjosi esimerkin siitä, miten teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää maa- ja metsätaloudessa sekä miten uusia arvoketjuja voidaan rakentaa eri toimijoiden yhteistyönä.
Opintojakso syvensi opiskelijoiden ymmärrystä bio- ja kiertotaloudesta sekä vahvisti heidän valmiuksiaan soveltaa osaamistaan käytännön toimeksiannossa KIRSI-hankkeen yhteydessä. Samalla opiskelijat vahvistivat tulevaisuuden työelämässä tarvittavia valmiuksia, kuten kestävien ratkaisujen kehittämistä ja yhteistyöosaamista.
Kemin Digipoliksen Kiertotalouskeskuksen ja Lapin ammattikorkeakoulun KIRSI-hankkeen toiminta-aika on 1.10.2025–30.9.2027 ja hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa etsitään ratkaisuja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen kestävinä lannoiteratkaisuina, jotka tukevat maaperän hyvinvointia ja kiertotaloutta Lapissa.
KIRSI- hankkeen tavoitteet tukevat samalla alueellista huoltovarmuutta, resurssiviisautta ja siirtymää kohti kestävämpiä maa- ja metsätalouden ratkaisuja. Hanke osoittaa, että kiertotalouden ratkaisuja voidaan kehittää vaikuttavasti silloin, kun tutkimus, työelämä ja oppiminen kytkeytyvät yhteen.
Lähteet:
Dahl, O. 2026. Mitä kierrätysravinteet oikeastaan ovat ja miksi ne ovat tulevaisuutta? Viitattu 15.5.2026. https://www.digipolis.fi/kiertotalouskeskus/blogi/mita-kierratysravinteet-ovat
Ekami 2026. Prosessiteollisuus. Viitattu 26.5.2026. https://ekami.fi/hakijalle/koulutusalat/prosessiteollisuus/
Huoltovarmuusorganisaatio 2015. Parantaako biotalouden kehittyminen kemian poolin alueen huoltovarmuutta? Viitattu 15.5.2026. https://www.kemianteollisuus.fi/wp-content/uploads/2023/08/Huoltovarmuus_Biotalous_2.painos.pdf
Lapin AMK 2025. Teollisuuden sivuvirroista lannoitteita maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Viitattu 25.5.2026 https://lapinamk.fi/teollisuuden-sivuvirroista-lannoitteita-maa-ja-metsatalouden-tarpeisiin/
Metsäteollisuus 2024. Metsäteollisuuden sivuvirrat hyödynnetään lähes kokonaan. Viitattu 26.5.2026. https://metsateollisuus.fi/uutishuone/metsateollisuuden-sivuvirrat-hyodynnetaan-lahes-kokonaan/
Saukola, K. 2026. Vihreämpää betonia – Tulevaisuuden mahdollisuudet teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen tuotteiden raaka-aineena. Viitattu 13.5.2026. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/915083/Saukola_Katriina.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Sitra 2018. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Viitattu 26.5.2026. https://arkisto.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/