Biojalostamo käyttää raaka-aineena energiapuuta, jota saadaan normaalin ainespuun hakkuiden yhteydessä tai nuoren metsän metsänhoidollisista hakkuista. Biojalostamon raaka-aineeksi sopivat kaikki puulajit ja lisäksi myös puuta jalostavan teollisuuden sivutuotteet kuten puru, kuori, höylänlastu, hake ja mäntyöljy. Suurin osa ainespuun hakkuiden yhteydessä syntyvästä latvusmassasta, oksista ja kannoista on sopivaa raaka-ainetta biojalostamolle.
Biojalostamon käyttämä raaka-aine tullaan suurelta osin kuivaamaan luonnonkuivauksella välivarastoissa ja terminaaleissa, jolloin saadaan noin 35-40 % kuivaa puuta ja vältytään näin puussa olevan veden kuljettamiselta. Biojalostamolla energiapuu haketetaan ja kuivataan loppukosteuteen, joka on 15-20 %. Loppukuivaus tehdään biojalostamon hukkalämmön avulla siten, että energian käyttö on prosessissa mahdollisimman ekologinen.
Biojalostamon käyttämä raaka-ainemäärä voi tehtaan käynnistämisen jälkeen nousta jopa 2.8 milj. m3 puuta. Suurin osa raaka-aineesta tullaan hankkimaan Pohjois-Suomen alueelta, mutta tehtaan sijainti satamassa mahdollistaa myös puun hankinnan kauempaa laivakuljetuksina myös Ruotsin pohjoisosista.
Suuri energiapuun määrä aiheuttaa uudenlaisen logistisen haasteen verrattuna nykyisiin tuoretta puuta käyttäviin sellutehtaisiin ja sahoihin. Puun kuivaaminen kesäajan yli varastoissa vaatii paljon tilaa ja hyvät olosuhteet kuivaamisen onnistumiseksi. Tarvitaan uusia terminaaleja ja välivarastoja puun varastointia varten sekä tehokkaampia menetelmiä puunkorjuu- ja kuljetusmenetelmiä hankintaketjun kilpailukyvyn parantamiseksi ja energiapuun laadun varmistamiseksi. Myös tieväylät, sillat ja raideliikenne ovat tarkastelun kohteena kehitettäessä tehokasta puunkorjuun toimitusketjua. Tämä kehitystyö tulee palvelemaan kaikkien organisaatioiden puunhankintaa Pohjois-Suomessa ja yhteistyö eri toimijoiden kesken tulee olemaan tärkeä osa puunhankinnan kustannusten hallintaa tulevaisuudessa. Tavoitteena on saavuttaa hankintaketjun tehokkuudessa merkittävä parannus, jolloin kannattavuus kustannusten alenemisen kautta nousee kaikissa raaka-aineen hankintaketjun yrityksissä.
Raaka-ainetta käytetään vuodessa 2,8 milj. m3 eli noin 140 rekkakuormaa vuorokaudessa. Mikäli käytetään junakuljetuksia, tarvitaan 4 täyspitkää junaa vuorokaudessa
Biopolttoainetta syntyy noin 225 000 tonnia vuodessa eli 18 rekkaa vuorokaudessa
Tuhkaa syntyy noin 30 000 tn vuodessa eli 3 rekkaa vuorokaudessa
Natrium-kuonaa syntyy noin 5 900 tn vuodessa eli noin 1 rekka vuorokaudessa
Argonkaasua syntyy noin 21 700 tn vuodessa
Muita sivutuotteita syntyy vähäisessä määrin
Pohjois-Suomen metsät ovat nuoria. Metsien kasvu on kiihtynyt metsien hoidon ja ilmaston lämpenemisen johdosta. Nykyisen puunjalostusteollisuutemme mahdollisuudet hyödyntää pieniläpimittaista harvennuspuustoa ja ns. energiapuuta ovat kuitenkin olleet rajalliset ja metsien kasvua rajoittaa harvennustöiden jälkeenjääneisyys. Biojalostamo käyttää juuri tätä edullisinta ja vähäarvoisinta puutavaralajia. Energiapuun markkinan syntyessä Kaidin biojalostamon rakentamispäätöksen seurauksena, syntyy mahdollisuus hoitaa kannattavasti metsänhoidolliset työt ajallaan. Energiapuun markkina tuo maakuntiin paljon työtä ja uusia mahdollisuuksia myös liiketoiminnan kehittämiseen.
On selvää, että kun energiapuulle on kysyntää vuodesta toiseen, alkaa energiapuun korjuu kehittyä ja tehostua. Syntyy uusia toimintamalleja, teknologioita ja logistisia ratkaisuja. On myös mahdollista, että hukkalämpöä voidaan käyttää puun kuivaamiseen ja erilaisia uusia menetelmiä syntyy mm. logistiikan pariin. Terminaalitoiminnot ja puun esikäsittely voi luoda uutta liiketoimintaa juuri sinne, missä sitä kipeimmin kaivataan eli maaseudulle.
Mielenkiintoinen mahdollisuus tulee olemaan myös energiapuun tehoviljely niillä alueilla, joissa maa on vajaakäytössä. Näitä alueita meillä on paljon mm. pakettipeltoja ja vanhoja turvetuotantoalueita. Maata voidaan lannoittaa teollisuuden sivutuotteista jalostetuilla ravinteilla ja tuhkalla. Samalla voidaan vaikuttaa myös hiilidioksidipäästöihin.
Logistiset yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät. On pyrittävä löytämään uusia tapoja nostaa kuljetusten tehokkuutta ja kehitettävä järjestelmiä kuljetusten optimointiin. Tavoitteena on pienentää tyhjänä ajoa nykyisestä tasosta 80 %. LNG (Liquefied Natural Gas = nesteytetty maakaasu) tuo myös lisää säästöjä ja vähentää päästöjä. Terminaalitoimintojen kehittyessä on mahdollista siirtyä säännöllisiin HCT (High Capacity Transport) -vuoroihin tehtaiden ja terminaalien välillä. Kuljetusväyliin tarvitaan investointeja maanteillä, metsäautoteillä ja rautateillä.
Kansainväliset projektit tuovat yrityksille uutta osaamista ja paljon kontaktipintaa muiden yritysten yhteistyön kautta. Kaidi-projekti tulee avaamaan ovia monelle PK-yritykselle kansainvälisille markkinoille mm. Kiinaan. Meillä on juuri sitä osaamista, mitä maailmalla tarvitaan. Biojalostamon myötä voimme hyödyntää osaamistamme myös muilla markkinoilla ja samalla osaltamme parantaa elämänlaatua ja vaikuttaa positiivisesti taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan.
Mittava teollisuusprojekti vaatii osaavia tekijöitä. Tehtaan käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön koulutus on tarkoituksenmukaista aloittaa varhaisessa vaiheessa, jotta tehdasta operoivat henkilöt ovat mukana jo tehtaan rakentamisvaiheen aikana. Tällöin saavutetaan koulutuksessa paras mahdollinen lopputulos. Tehtaalle on arvioitu syntyvän noin 150 työpaikkaa, joten koulutettavien määrä tulee olemaan 200-250 henkilöä. Koulutusta varten on perustettu työryhmä koordinoimaan ja käynnistämään tarvittavat koulutukset.
Raaka-aineen hankinnassa toimivien yritysten keskuudessa on myös tunnistettu erilaisia koulutustarpeita ja tavoitteita. Tarvittavat uudet investoinnit korjuukalustoon, uudet toimintatavat ja uusi kehittyvä teknologia luovat jatkuvaa koulutustarvetta yrityksissä. Suuri tarve tulee kohdistumaan metsänkorjuussa työskentelevien osaajien koulutukseen.
Biojalostamo tarvitsee ympärilleen monenlaisia palveluja. Rakentamisvaiheessa korostuvat erilaiset suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut sekä maanrakennus- ja teollisuusrakentamispalvelut. Työntekijöiden majoittuminen ja ruokailu rakennusprojektin aikana tuovat paljon kysyntää ko. palveluille.
Biojalostamo tarvitsee käynnistyksen jälkeen toimivan raaka-ainelogistiikan koko Pohjois-Suomen alueella. On arvioitu, että raaka-aineenhankinta ja logistiikka eri toimintoineen synnyttää noin 600-700 työpaikkaa hankintaketjun eri vaiheisiin. Tämän lisäksi tulevat vielä tehtaan vaativat kunnossapito-, huolto- ja ylläpitotehtävät sekä tuotannon yhteydessä syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen ja valmiin tuotteen jakelu markkinoille.
Liikenneväylien investoinnit ja kunnostaminen, alemman tieverkoston ja siltojen kunnostaminen ja terminaaliverkoston rakentaminen tuovat maakuntiin työpaikkoja ja kunnossapidon tarvetta vuosittain.
Raaka-aineiden esikäsittely terminaaleissa eli kuivaus ja haketus sekä logistiikka rakentuvat paikallisten yritysten kautta toimivaksi kokonaisuudessa Pohjois-Suomen muun raaka-ainelogistiikan tueksi. Energiapuun kerääminen ja hankinta eri muodoissaan tuo mahdollisuuksia myös sivuelinkeinona nykyisille maanrakennus- ja turveyrittäjille sekä maanviljelijöille.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |